Meidän talo- lehti Metsolassa ja pikavisiitti meilläkin

 

 

 

 

 

 

 

Eräänä päivänä loppukeväästä sain puhelun Meidän Talo lehdestä. Ajattelin, että ovat kauppaamassa sitä minulle ja olin jo keksimäisilläni selityksiä, miksi en tarvitse sitä. He olivatkin tekemässä juttua Seinäjoella, melkein naapurissamme, kaveriperheellämme. Linkki tästä sen jutun nettiversioon. Lehdessä laajempi juttu. Kuvaaja oli tunnistanut, kenen tauluja heillä on seinillään ja ajattelivat samalla tulla käymään meillä.

 

 

Huh, kämppä sekaisin. Ensin sanoin ehdottomasti ei. Meidän koti ole talolehtiainesta. Sanoivat, etteivät ole tulossakaan tekemään sisustusjuttua. Eivät aikoneet edes sisälle tulla, vaan ottaisivat kuvan ulkoapäin ja meistä kodin edessä. Nauraen kerroin, että Meidän kuistilla on sata paria crokseja :D :D. Vähän liioittelin, myönnän. Eivät ole crokseja vaan halppiskolttosia, joiden ulkonäköä inhoan, mutta jotka ovat kotopihalla kätevät. Eikä niitä ihan sataa ollut, mutta kymmenkunta kuitenkin. Saimme tunnin armonaikaa ja helpostihan siinä ajassa raivaa kuistin, etupihan ja vielä olohuoneenkin näin ison sakin voimin.

 

Toivotimme heidät tervetulleiksi. Olivat onneksi oikein mukavia. Kutsuimme tietysti heidät myös pirttiin, koska kyselivät, että onko teillä oikeasti se keltainen keinutuoli. Syksyllä joskus (ehkä loka- tai marraskuussa) on sitten lehdessä pieni juttu, jossa meidän perhe tölömöttää talon edessä ja alla on vähän tekstiä talostamme (remonteista ym.)

 

 

 

 

 

 

Tänään saattelin kaksi tyttöstä eskariin. Reippaasti jäivät, vaikka illalla toinen ei löytänyt toista kenkäänsä ja ilmoitti, ettei lähde lainkaan. Toinen painokkaasti, että " etkö tiedä, että Suomessa on op-pi-vel-vol-li-suus? " Toinen päätti sitten muuttaa Turkkiin tai Ameriikkaan nyt heti illalla. Suostui kuitenkin jäämään kotosuomeen ja omaan sänkyyn. Heräsivät iloisina ja innokkaina. Hymyillen vilkuttivat, kun jätin heidät luokkaan. Minäkin hymyilin. Vasta autossa itkin.

 

   

 

Lapsen tie on aamun tie

Tämän tilaustaulun sain perheeltä, jota laulu, "Lapsen tie on aamun tie", on koskettanut ja tullut heidän perheelleen tärkeäksi. Laulun sanat ovat kauniit, valoisat ja tulevaisuuteen luottavaiset.

Olin tämän tilauksen saatuani vähän häkellyksissä. Olinhan juuri muutamaa päivää aiemmin sanonut ääneen, että tästä laulusta voisin maalata taulun. Siinä se nyt tuli, tilaustauluna. Pelkäsin tosin, etten saisi tauluun juuri sitä tunnelmaa, mitä he näkevät tätä laulua kuunnellessaan tai laulaessaan.

Perheen äiti antoi minulle ohjeeksi kuvata heidän kaksi lastaan ja tien. Hän toivoi myös kuvaan "laihoa tuoksuvat pellot ja hauraan siniset kellot" ja valoa ja ehkä myös enkelin, jos se luontevasti sopii tauluun.

Halusin tehdä lasten asennoista uteliaan huolettomia. " Lähden matkaan, vaikka en tiestäni mitään tiedä..."


Lapsen tie on aamun tie,
aurinko loistaa sen yllä.
Minne se kulkee, minne se vie?
Outo se vielä on kyllä.
Kukkien valkoiset tähdet,
hauraat siniset kellot,
laihoa tuoksuvat pellot
kysyvät: minne lähdet?

Lähden matkalle vaikka en
tiestäni mitään tiedä.
Kuljen rinnalla enkelten,
joilta ei valoa viedä.
Vaikka en tunnekaan matkaa,
keväästä riennän kesään
niin kuin lintunen pesään
lentää ja lentoaan jatkaa.

Paimen tielleni annetaan,
hän minut tuntee ja johtaa.
Aamu tuo iloa tullessaan,
kauas sen valkeus hohtaa.

Elämä, sana niin suuri
vielä on käsittämättä.
Monta rakasta kättä
lähellä nyt on juuri.

Niilo Rauhala 

 Kuuntele



Lähetin kuvia välillä taulun vaiheista ja sain lisäohjeistuksia. Kun taulu oli valmis ja lähetetty perheeseen, sain whatsapilla siitä kuvan ja viestin " Nyt sain taulun. Olen tosi onnellinen siitä!... Tyttö 5v sanoi, että nyt on Virpi ostanut pinkkiä väriä:)"

Yhteistyötä

Minulla on uusi yhteistyökumppani ; sisusutussuunnittelija Marika Ritala-Mäkinen. Tästä linkki yrityksen sivuille: Marika rm. Marikalla on taito suunnitella ihania sisustuskokonaisuuksia koteihin ja julkisiin tiloihin. Jos suunnittelun tilaaja pitää taiteestani, niin pääsen jo alkuvaiheessa miettimään millaiset taulut tilaan/kotiin sopivat aiheiltaan ja väreiltään.

Täältä pääset näkemään yhden yhteisprojektimme: Yrittäjän kotitoimisto

 

                                                 Kuvat: Marika Ritala-Mäkinen

Tällä viikolla olen vienyt Sisustus room2:een akustiikkataulujani ja muutaman muunkin taulun. Elina myy niitä samaan hintaan, kuin minäkin.

Kun olin kantamassa omaa kuormaani sinne, niin samalla saapui iso pahvilaatikollinen muita uusia tuotteita. Ehkä ne ovat jo hyllyssä!
Suunnittelimme Elinan kanssa myös tauluja kohteeseen, johon hän on tehnyt sisustussuunnitelman. Luvassa on ripaus vaaleanpunaista...

Maanantaina vein IdeaNalle:een (Seinäjoen Prisman tiloissa) vuosikalentereitani myyntiin. Idea Nalle myy myös korttejani.

Kalentereita myy myös Kahvila Hippu Raahessa

ja Lumilapset verkkokaupassaan.

Myös minulta voi tilata näitä laittamalla sähköpostia.

Jokaisesta myydystä kalenterista lahjoitan 1e:n Pelastakaa lapset ry:lle

Olen vienyt matkahuoltoon muutamia tauluja. Sillä on ihan kätevä lähetellä tauluja ympäri Suomea.

Elämä on ihme!

Muistan miten aikanani tuskailin osaamiseni kanssa männyt -taulun kanssa. Kannatti opetella. Nykyisin rakastan maalata mäntyjä. Auringonvalo männyn pinnassa on todella hienoa katsella ja sen haluan aina vangita mäntytauluihin. Minulla on nytkin keskeneräisenä yksi mäntytaulu, josta laitan kuvan myöhemmin.

Joskus se taulu, jota pitäisi maalata, antaa ymmärtää, etteivät maalarin kyvyt taida riittää. Silloin minun on otettava puhtaita maalauspohjia siihen vierelle ja maalata jotain sellaista, johon käsi on jo tottunut, kuten purjelaivoja tai enkeleitä.  Kun saa onnistumisen kokemuksen, voi siirtyä vaivihkaa haastavan taulun luo. Pitää vain jatkaa, aloittaa alusta, tutkia kuvia, piirtää luonnoksia.

 

 

 

 

 

Sillä taktiikalla valmistui tämä tilaustaulu. Taulu on kooltaan iso, peräti 60x245cm (siis melkein kaksi ja puoli metriä pitkä!). Perhe toivoi kuvaan perheen kaksi lasta, jotka tulla "rymistelivät" vanhempiensa elämään. He ovat nyt pieniä ja tutkivat maailmaan juosten. Sen liikkeen lasten vanhemmat tahtoivat tauluun. He halusivat taulun kuvaavan ihmisen kulkua "elämän metsässä."

Perheen isä luennoi työkseen paljon ihmisen liikkumisesta, joten hän toivoi kuviin lasten liikettä, liikesarjoja. Liikkeen kuvaaminen minulla onnistuu, mutta liikesarjojen kohdalla minulta meinasi loppua ammattitaito. Lopputulokseen perhe oli tyytyväinen. Tämän voin todistaa sillä, että he halusivat teettää myös muita tauluja minulla:)

Taulua oli vaikeaa, mutta ihanaa maalata. Pääsin tunnelmaan sisään, eläydyin. Halusin kuvata lasten liikettä yhdessä ja vähän erikseen. Taulun alussa he juoksevat vähän erillään toisista. Seuraavassa osassa, he juoksevat käsikädessä. Se kuvastaa, miten sisarukset ovat toisilleen tuki ja turva elämässä.
Seuraavassa osassa lapset ovat pysähtyneet ihmettelemään elämää, sen pieniä, suuria ihmeitä. Halusin pysähdyskuvaan auringon valon, joka lankeaa lammen pintaan ja lapsiin.

Pysähdyksen jälkeen lapset juoksevat, hypähtelevät tulevaisuuteen. Lapset kasvavat vähän taulun joka kuvassa. Kuvasin liikkeen oikealta vasemmalle ihan alitajuisesti näin päin. Jotenkin halusin kuvata sen, miten ne tulevat vanhempien elämään ja jäävät. Vaikka heidän siipensä aikanaan kantavatkin, he ovat aina vanhempiensa sydämen alla. Taulu sai nimekseen "Elämä on ihme!"

Tauluun perhe toivoi väreiksi mustaa, valkoista ja harmaan eri sävyjä. Tehosteväreiksi valikoituivat vaalean punainen ja kevään vihreä. Maalasin tytön mekon vaaleanpunaiseksi ja pojan paitaan hippusellisen vihreää. Vihreää tuli myös joidenkin puiden lehtiin.

Taulu tuli korkeaan tilaan. Mielestäni ihanteellinen paikka tällaiselle taululle. Tämä paikka todellakin vaati ison taulun. Taulu sopii hyvin kodin väreihin ja tunnelmaan. Tässä kodissa oli muutakin taidetta mukavasti esillä. Taide lisää ympäristöön ja elämään viihtyvyyttä ja hyvinvointia.






ps. Sain kuulla, että joku pikkupoika oli katsellut tätinsä luona maalaustani kaupungista ja todennut, että tuonne minäkin uskaltaisin mennä. Minusta se oli ihanasti sanottu. Onneksi tauluni ei pelottanut häntä.

Tauluja Kaunialaiskotiin

Kerronpa tässä yhden taideprojektini vaiheet.

 

 

 Loppukesästä sain puhelun. Eräs pariskunta oli käynyt asuntomessuilla ja ihastuneet tauluihini. Asuntomessukoti oli Kontiotuotteen hirsitalo, jonka oli sisustuksen oli suunnitellut Kirsi Valanti. Sama suunnittelija oli suunnitellut heidänkin juuri ostamansa kodin sisustuksen. Tämä perhe halusi useamman taulun, sekä kotiinsa, että kesäkodilleen. He lähettivät kuvia sekä kodistaan, että kesäkodistaan, mutta koska kyseessä oli näin iso tilaus, lähdin käymään heidän luonaan Kauniaisissa. Samalla reissulla vein tauluja muillekin pääkaupunkiseudun taulujen tilaajille.

Koti on 70-luvun funkkistyylinen koti, jossa tiloja kolmessa kerroksessa. Ihan ylimmässä kerroksessa on valoisa olohuone, jonka yhtä seinää hallitsee iso valkea neliön mallinen upea takka. Olohuone on sisustettu Kirsi Valantin huonekaluilla, joten se on tunnelmaltaan ihanan harmoninen ja pehmeä, ehkä hiukan ylellinen. Minulla oli käynnilläni mukana useita tauluja, joita sommittelimme seinälle etsien sopivaa värisävyä ja taulun mallia. Perhe toivoi olohuoneeseen kahta taulua. Toinen sohvan päälle 100x150cm kokoinen paksuilla kiilapuilla oleva. Toinen vähän pienempi oven toiselle puolelle. Perheen isän harrastuksena on ollut purjehdus, joten he halusivat tauluunsa purjehdusteemaa ja merellistä tunnelmaa.

 

 

Tunnelma ison olohuoneen tauluun otettiin tästä taulusta, mutta teetetystä taulusta he halusivat isomman ja vaakasuoran mallisen sekä vähän tummempia sävyjä, jotta se kävisi paremmin kalusteisiin ja mattoon.

Lähetin välillä kuvia heille taulusta ja he pyysivät lisäämään hieman sinapinkeltaista sävyä ja toivoivat mereen lisää voimaa. Lisäsin. Tästä taulusta he pitivät kovasti ja minunkin mielestäni se sopii tähän tilaan todella hyvin.

 

 

Taulun nimi: Voimaa! Taulun sävyt otettiin sohvasta, matosta ja nojatuolista

 

Kaikki ei kuitenkaan sujunut aivan mutkattomasti. Toinen olohuoneen tauluista ei miellyttänytkään tätä perhettä. He jättivät kokeiluun muitakin taulujani ja eräs toinen, raikkaamman värinen taulu sopi siihen tilaan paremmin. Etukäteen oli vaikeaa hahmottaa, miten taulut sopisivat yhteen. Niistä tuli ehkä liian saman sävyiset, joten tunnelmasta tuli liian raskas. Silloin tällöin tilaustaulujen kanssa käy juuri näin. Joskus luulen tajuavani, mitä tilaaja haluaa, mutten tajuakaan.

Tätä taulua ensin ajateltiin

                                    Tämä tauluun lopulta päädyttiin. Taulun nimi:
                                    Iloinen päivä. Tämä taulu oli asuntomessuilla
                                    Kontiotuotteen talon työhuoneen tauluna.
                                   (kuvattu kännykällä, joten laatu ei paras mahdollinen)              




Keskikerroksessa olevaan makuuhuoneeseen he halusivat taulun, joka sopii Valantin liukuvärjättyihin pellavaverhoihin ja muutenkin makuuhuoneen sisustukseen. Tämä taulu oli asuntomessuilla makuuhuoneen tauluna. Taulun nimi: Onnen aalto.

 

 
Kesäkodin tauluiksi perhe valisi nämä taulut. Kesäkotiin he halusivat koivutaulun ja taulun, jossa näkyy veden heijastuksia. Tästä tilasta sain kuvia, mutta tätä en käynyt paikan päällä katsomassa.

Tämä oli mielenkiintoinen, opettavainen, ihana projekti. Kiitos! ... myös siitä, että sain hyvän syyn käydä muutaman kerran Helsingin seudulla.

 

Terveisiä asuntomessuilta

Talosanomien Jennin blogipostaus tilaamastaan taulusta sai silmiini kyyneleet. Kiitos!

Vein taulun Jennille ja samalla reissulla kävin ystäväni kanssa Asuntomessuilla. Oli mukava päivä. Ainoastaan se harmitti aikalailla, että unohdin kamerani kotiin. Se oli kyllä lähtevien kassien kasassa, mutta jostain syystä luisunut portaiden alle ja sinne se jäi. Kuvasin kännykälläni. Laitan tähän kuvia vain niistä kodeista ja huoneista, joissa on taulujani.

  

 

                                     

                                 

 

 

 

 
 
   Tästä taulusta parempi kuva myöhemmin

 

 

Kaikki Asuntomessujen taulut ovat myytävänä. Hinnat 250-700e. Jos haluat jonkin näistä kotiisi tai haluat kysellä lisätietoja, niin soita 0445520168 tai laita viestiä: keltainenkeinutuoli@anvianet.fi  

                           

 



Näyttelyitä, tapahtumia ja karhunkierros

Ja Iltasanomissakin vilahtaa tauluni. Videolla on Laura Ruoholan haastattelu ja taustalla näytetään kuvia messuilta. Joutsenlampi talo ja taulu näkyvät haastattelun loppupuolella.  No, ihan pikkusen leijun, kun näitä linkkejä tänne jakelen. On vain niin hieno tunne, kun omat teokset ovat päässeet seinille!


Muuten, Toimintojen talolla on näyttelyni kesäkuun loppuun asti.

Puhelimella lisätty kuva Toimarin facesivulta. Epätarkka:c

Torstai iltana kävin pystyttämässä näyttelyn. Sen nimi on Valoisia hetkiä. Taulut kertovat kaupunkitunnelmasta. Tauluissa on lomafiilis. ne ovat muistoja matkoilta ja rannoilta. Muutama koivunrunkokin on tietysti päässyt joukkoon ja enkelikin.

Toimintojen talo on muuten kiva paikka Seinäjoella. Edullista kotiruokaa, pieni kirppari ja leikkipaikka.

Kännykällä otettu kuva. Eipä välitetä epätarkkuudesta.

 

Nyt olisi tarjolla ensi lauantaille 17.5 kivaa ohjelmaa Seinäjoella.

Bloggari Villa Bohemian myytävänä olevassa uudessa talossa on pieni taidenäyttelyni lauantaina klo 14-15.  Samaan aikaan Villa Bohemian facesivuilla on korttiarvonta. Käykääpä katsomassa taloa ja osallistumassa arvontaan! On hauska päästä stailaamaan myytävää kotia tauluilla. Tämä on ihan ensimmäinen kerta, kun pääsen mukaan tällaiseen.

Myytävä koti on kaunis ja ammattitaidolla tehty!

                                                                        Korttiarvonta


Ennen taloesittelyä kannattaa käydä Östermyran aurinkotalolla. Museoalueella on opastetut museokierrokset lauantaina klo 11 ja 13. Östermyran aurinkotalolla on pihtalkoot ja aurinkokahvila ravintolapäivän kunniaksi.

Itse emme pääse näihin tapahtumiin, mutta valehtelisin, jos sanoisin, että harmi. Me nimittäin pääsemme juhlimaan ystävämme häitä, ihanaa!

Pakko on kertoa vielä, että karhu on kierrellyt taloamme vesi keilellä, luulisin. Tai ei ihan taloa, mutta on se nähty parin sadan metrin päässä kodistamme. Yritämme kaikella muotoa olla hysterisoitumatta.




Villa Bohemian kanssa blogiyhteistyö

Joutsenlampi - Kalajoen loma-asuntomessut

Kävin parin päivän reissun Kalajoella. Loma-asuntomessualueella oli pressipäivät, joten toimittajia pyöri alueella melkoinen lauma. Olin esittelemässä kohdetta numero 8,  nimeltään Joutsenlampi. Se on pieni kodikas loma-asunto.

On aina mukavaa ja mielenkiintoista tutustua uusiin ihmisiin. Taiteilijan yksinäisiin työpäiviin tällaisen päivät ovat virkistävä poikkeus. (vai voiko sanoa, että yksinäisiin, jos on monta ipanaa ympärillä:), mutta sanotaanko, että työkaverittomiin päiviin)

Loma-asunnon rakennuttaja Outi Suorsa teetti asuntoonsa minulla taulun, johon hän toivoi tunnelmaan Tšaikovskin Joutsenlampi teoksesta. Outi halusi teettää taulun leukemiaan kuolleen poikansa muistoksi. Taulu symbolisoi pojan lähtöä, haikeaa kaipuuta, mutta myös elämän jatkuvuutta ja toivoa. Taulun värit on valittu kodin muusta sisustuksesta: auringonlaskun oranssia, hiekan ja kullan väriä, valkoista, mustaa ja ripaus turkoosia. Juttu Outista Eeva lehdessä

Ruokailutila, vilpola

                                             Asunnosta löytyy myös muita taulujani.

Talossa on muutakin taidetta: Heikki Ulvin lasitaidetta ja Panu Turusen suunnittelema, Outin pojan kirjoittamalla runolla varustettu, Skaalaikkunoiden ulko-ovi. Talon tekstiilit ovat Hilkka Reposelta, Haukiputaan Pentikiltä ja kalusteet Iskusta ja Vepsäläiseltä. Talossa haluttu panostaa erityisesti kattoon, siinä on kaunis, käsityönä valmistettu, Vaskiseppien konesaumattu peltikatto. ( tämä ei ole maksettu mainos:)

Kesällä loma-asuntomessujen aikaan olen joinakin päivinä esittelemässä tätä kohdetta. Kerron myöhemmin, mitkä päivät olen paikalla. Tervetuloa messuille Juhannuksen jälkeen!

Tauluja Jyväskylän asuntomessuille:)!

Minulla on ollut (ja on edelleen) muutamia hiljaisia haaveita.  Yksi  vähän lapsellinenkin haave on ollut, että saisin Seinäjoen asuntomessuille 2016 jonkun tauluistani  johonkin  messutaloon. Tämä haave toteutuikin etukäteen ja monenkertaisesti! Minulta on pyydetty taidetta sekä Kalajoen Loma-asuntomessuille (josta olen jo kertonutkin) ja peräti kahteen Jyväskylän asuntomessukohteeseen.

Jyväskylän asuntomessukohteet, joita pääsen ”tauluttamaan” ovat Kontiotuotteen hirsitalo ja Lammi kivitalo.( jälkimmäisestä lisää myöhemmin) Kävin tänään viemässä tauluja Kontiotuotteen taloon. Talo on ihana! Siellä on lämmin ja harmoninen tunnelma. Talon sisustussuunnitelman on tehnyt Kirsi Valanti ja talo on kalustettu hänen suunnittelemillaan kalusteilla. Talon emännällä on myös tyylikäs sisutusmaku ja olen ymmärtänyt, että hän on vaikuttanut sisustukseen paljon. 

Talo on sisustettu sillä ajatuksella, että se olisi eläkeläispariskunnan koti, jossa lastenlapsille olisi oma huone. Minulla tuli tästä talosta sellainen olo, että tässä talossa puhutaan hiljaisesti ja kauniisti. Istutaan isossa kodikkaassa olohuoneessa ja jutellaan. Välillä kutsutaan vieraita tai laitetaan juhlat pystyyn ja istutaan juttelemaan keittiön pöydän ääreen, nauretaan ja syödään hyvin. Tämä talo on muuten myynnissä.

Taloon jäi peräti 8 maalaustani!

Kuvissa taulut ovat suunnilleen niillä paikoilla, johon ne on ajateltu, mutta paikat saattavat vielä muuttua. Lattialla olevat siirtyvät aikanaan seinille.

 

Eteisaula

Halaus

 

 

 

Olohuoneen ja keittiön taulut:
"Valoisa päivä satamassa" ja "saan laineitten riemun" (Kaarlo Sarkian runosta)

 

 

 

 

Koskikarataulu päätyi lastenlastenhuoneeseen

 

 

 

 
 

Kaunis olohuone!

 

 

 

 

Onnen aalto

"Puunto pilven, johon päivä hukkuu" (Eino Leinon Nocturnosta)

 

 

 



Työhuoneen taulu: "Iloinen päivä"



 

Olohuoneen taulu: " Laulu hiljaisuudesta"
(tälle hyllylle tulee astioita, kukkia...)

 

 

Ja lopuksi hätäinen kuva talosta ulkoapäin (auton ikkunasta, kun räntää vihmoi)

 

 

Jyväskylän asuntomessujen sivuille

Samalla reissulla vein yhteen ihanaan kotiin suuren taulun.  Täytyy kyllä sanoa, että oma koti näyttää erittäin vaatimattomalta näiden reissujen jälkeen, mutta minähän en harrastakaan sisustamista ja sitä paitsi, eikö taiteilijan kodissa saakin olla väriä ja kaikki vähän sinnepäin;)  T

Tästä taulusta kerron myöhemmin lisää ja laitan kuvia sen tekemisen vaiheista. Se on tähän asti isoin maalaamani taulu. Se on 245x60cm, joten oli työnsä rehata se autoon ja jouduin toimimaan oikeana silmänä kuskilleni. Kuskini, ystäväni kävi sovittamassa pukua, jonka hän teettää Jyväskylässä Ateljee Iina nimisessä liikkeessä.

Toisesta Jyväskylän messukohteesta kerron myös myöhemmin, kun on enemmän, mitä kertoa. Sen voin kuitenkin jo sanoa, että molempiin kohteisiin tulee aika erityyppiset taulut.

Ja muistakin haaveistani ehkä joskus...