Auringonlaskun aikaan

Olen miettinyt, että onko muillakin samanlain, kun mulla, että kun vuorokausi vaihtuu tai vuodenaika, niin niissä on jotain taikaa, mikä kiehtoo. Kun talvi vaihtuu kevääksi, kuljen kuin ilmassa. Kun kesäilloissa alkaa tuntua syys, tuntuu haikealta ja kauniilta. Kai se on vähän kaikissa meissä suomalaisissa tämä sama?



Joka ilta ja joka aamu saan ihastua siihen samaan; auringonlaskuun ja auringon nousuun. Kesällä siis ehdin usein nähdä samoilla silmillä niin laskun kuin nousunkin, sillä en meinaa malttaa mennä nukkumaan. Yritän metsästää tauluihini niitä nousujen ja laskujen tunnelmia. Yks ilta oli erikoinen ilma; satoi vettä ja paistoi. Taivas oli kuin purppuran värisessä tulessa. Onneksi mieheni ymmärtää myös näiden laskujen päälle tai ehkä hän ymmärtää enemmänkin sen päälle, että auringonlaskut ovat minulle tärkeitä. Hän hoputti minut äkkiä autoon ja ajeli peltoaukealle, jotta saisin kuvata auringonlaskua äkkiä, ennen kuin on myöhäistä. Vettä satoi ja minä kuvasin auton ikkunaa aukaisten ja välillä huppu päässä hiippaillen.









Meillä ei ole meren rantaa, mutta onneksi on lakeus.
Minä iloitsin, että maalattavanani on auringonlasku lakeudella. Samana iltana se sai hiukkasen verran samoja sävyjä.




Visit Mikkeli

Munsta tuntuu, että Mikkeliläiset ovat hauskoja tyyppejä. Laittavat sellaisia nimiä, kuten Kirkonvarkaus. Se on siis alue, jossa asuntomessut tänä vuonna ovat. Oheiskohteiden nimet ovat puolestaan Kenkävero ja Naisvuori. Nimiä, jotka jäävät mieleen ja takuulla niillä on jokin historiallinen merkitys.

Kenkäveeronimen historiasta on monta selitystä. Erään tarinan mukaan entisajan savolaisilla oli tapana panna silloisessa kenkäveron saaressa kengät jalkaansa kirkkoon mennessään ja riisua ne taas kirkosta palatessaan. 

Ennenvanhaan, kirkkoon tultiin usein veneellä. Mikkelin Kirkkopuistossa sijainnut kirkko näkyi kauas. Kerrotaan, että se hävisi venematkalaisilta näkyvistä Kirkonvarkauden sillan kohdassa. Kirkko meni piiloon ja siitä tuli nimi Kirkonvarkaus.

Tarinan mukaan silloisen Mikkelin kirkonkylän vanhimmat naiset kiipesivät Akkavuorelle ja nuoremmat Naisvuorelle nähdäkseen monen kilometrin päässä olevasta taistelusta. 






Olimme Mikkelissä melkein koko perheellä. Kaveriperheenämme oli Metsolassa Riitan perhe.
Majoituimme vaunuinemme Mäntyrannassa. Se on edullinen paikka. Lapsemme viihtyivät hyvin, koska saivat uida ja saunoa. Alueen rakennukset ovat vähän ränsistyneitä, muttei se meitä haitannut. 

Tämä oli pieni, parin yön reissu. Ensimmäinen ilta oli kaunis. Saunoimme, uimme, istuimme nuotiotulilla ja ihailimme järvimaisemaa. Seuraavan päivän satoi aamusta iltaan. Onneksi messujen mediapäivä oli aurinkoinen. Minä ja Riitta tutustuimme messuihin ja perheemme keskittyivät uimiseen.







Kaunis kesäilta. Väsyttää, mutta ystävän kanssa on niin kivaa, ettei malta mennä nukkumaan.



Hauskojen nimien lisäksi hauskan vaikutelman Mikkelistä antoi Kyyhkylän kartanon Navettagalleria, jossa on Ritva Nurmen taidetta. Tämä paikka oli hupaisa ja innostava. 

Navettagallerian kierrätysmateriaalista tehdyt hahmot ovat hurmaavia. Mehupullot muuttuvat mummeleiksi, lattiaharjat vuohenpääksi. Hauskaa, miten inhimillisiä ovat arjen esineet. Tämä taiteilija näkee kai maailman lapsen silmin. 


















Kenkävero on alue, jossa on käsityöläisten puoteja. 










 Täällä tapasimme korujen tekijän Kirsi Mannisen. Hänen Little Big Woman koruilla on tarinansa. Näiden sormusten nimi on Otava, sormuksen kivet muodostavat otavakuvion.




Nämä värikkäät kuosit on suunnitellut Hilge, eli Elisa Hillgen. Hän on sisutanut yhen messukohteen 17, Ainoa Villa Helkan.

 Ihastuin tähän Paula Ruuttusen keramiikkaan. Jokainen kuppi ja kannu on yksilö.





 Samasta tilasta löytyy myös Pauliina Hukkasen kauniita kierrätysmateriaalista valmistettuja koruja.



 Kalaparkki on yritys joka valmistaa tuotteita kalan nahasta. Näiden tekijä on Ossi Kumpulainen. Aika hauskoja ja tyylikkäitä lompakoita. 

 

 Pauliina Rundgrenin työtila ja tuotteiden myymälä sijaitsee myös Kenkäveron alueella.
Hänellä on myynnissä kauniita koruja ja sisustustavaraa. Tämä hylly on tämän kesän uutuus.




Kotia palatessamme, olen jatkanut tällaista maalausta, jonka aloitin kesäkuun lopulla. Tässä taulussa sain jatkaa järvimaisemafiilistelyjä. 




Jatkoin myös tällaista isoa ( 100x150cm) koivutaulua, joka tulee myyntiin verkkokauppaani, kun sivujen uudistus on saatu tehtyä. Toivottavasti minulla on uudet sivut elokuun loppuun mennessä. 









































Asuntomessut lähikuvassa

Olin matkalla Mikkeliin. Siinä vänkärinä istuskellessani mietin, että olen menossa mediapäivään. Minun siis oletetaan bloggaavan messuista. Mitähän minä bloggaisin?  Olen kyllä kiinnostunut kauniista, lämminhenkisistä kodeista, mutta ennen kaikkea minua kiinnostaa kauniit yksityiskohdat.

Yksityiskohdat nousevat usein muotoilusta, designtuotteista. Niitä tekevät usein pienyrittäjät. Siitä ajatus siirtyi Facebookin Naisyrittäjien sivustoon. Varmasti tällä sivustolla on niitäkin, jotka ovat tehneet messuille tuotteita ja toivovat, että niitä ihasteltaisiin. Aivan, kuten minä, kun maalasin näillekin messuille taidetta tilauksesta. Toivoin, että tilaajat tykästyisivät maalauksiini, mutta olisin superonnellinen, jos niistä pitäisivät muutkin, kuin talon asukkaat.

Laiton Facen naisyrittäjiin ilmoituksen, jossa pyysin kommentoimaan tai laittamaan yv:tä, jotta tietäisin keiden pienyrittäjien tuotteita messuilta löytyisi. Sain paljon yhteydenottoja. Olin niistä iloinen, mutta kasasin vähän paineita harteilleni. Miten muistaisin heidät kaikki ? Miten löytäisin heidän tuotteensa?   Löysin monta mielenkiintoista desigtuotetta ja tutustuin moneen mukavaan tekijään. Sain jututtaa messuilla useita suunnittelijoita ja muita ammattilaisia. Se teki tästä päivästä erityisen.

Tämä postaukseni on messut lähikuvissa.

(Sisältää paljon linkkejä tekijöiden sivuille.)



Tämä kattaus on Pauliina Rundgrenin  käsialaa.


Viisi seuraavaa kuvaa on kohteessa 25 oleva Suomi 100 kohde, joka on pieni myymälä. Sieltä löytyy Mikkeliläisten käsityöntekijöiden tuotteita.







Myrskymyrsky tuotteiden tekijä on Jenni Myyryläinen. Jenni kertoi näistä hienoista, rouheista koruistaan, jotka hän valmistaa auton kumista ja alumiinista. Hän vääntää koruihin kaikki rinkulatkin itse.






Minun mielestäni ehkä kaunein koti tällä messualueella on tämä Honkatalojen Ink, kohdenumero 10. Sen sisustuksen on suunnitellut MRS JONES, Jonna Kivilahti.
Kaksi seuraavaa kuvaa ovat tästä kodista. Tämän kodin sisustuksessa on lämpöä.








Kohde nro 2 on Designtalo Pala. sen sisustuksen on suunnitellut Mikko Toppala
Tämän kodin sisustus on mielestäni onnistunut. Se on aika tumma ja sisältää paljon taidetta.



Balmuirin Heidi on Pattijoelta lähtöisin, kuten minäkin. Ehkä siksi (tai kai muutenkin) olen ylpeä hänen yrityksensä menestyksestä.





Tämä mansikkalimsa oli todella hyvää. Sitä saimme maistaa Kohteen 25 saunakamarissa. Tämä kohde on Rivitaloyhtiö Ankkurirannan pihasauna ja saunatupa. Tämä kohde oli auki vain mediapäivänä ja avautuu sittemmin asukkaille.  

Muitakin herkkuja saimme maistaa. Monessa kohteessa tarjoiltiin Tertin kartanon tuotteita.


Tertin kartanon tuotteita löytyy messujen erikoisimman ja varmasti käydyimmän kohteen edustalta. Koti nimeltä Wave on arkkitehtitoimisto Mäntylän suunnittelema ja suunnittelutoimisto Pulman sisustama.



Rivitalokohteiden rannalta löytyivät nämä hauskat rantatauolit. Ne on suunnitellut Henrik Aschan

Kivat nimikoidut valotiilet on valmistanut  Sannin Helmi. Nämä löytyvät kohteesta 3, Omatalo Ajatus nimisestä kodista.



Kohteesta Fiskarhedenvillan Ajaton, kohteesta numero 15 löytyi paljon Muubs:n kalusteita. Tämän kohteen sisustussuunnittelijana on toiminut Adalmiinan helmi, eli Annarina Yöntilä. Tämä koti teki minuun vaikutuksen lämpimillä sävyillään. Seuraavat neljä kuvaa ovat tästä kodista. 









Tämä kodin lamput tekivät minuun vaikutuksen. Muutenkin tässä kodissa on kivoja värejä. Kodissa on myös erikoinen, kaunis keittiö.
Kohde nro 23, Sunhousen Vahvaselkä.








Villa sukka nimisessä, Finlamellin kohteessa oli mukavan näköisiä tuoleja ja muita kivoja yksityiskohtia. Tämän talon pihassa on valtavan iso kasvihuone. Kaksi seuraavaa kuvaa tästä kohteesta. 





Kohteen nro 1, Tunturikoivu 140, vihersisustuksesta vastaa Neiti Neilikka. Tämän kodin on suunnitellut Linda Baki. Minä olen maalannut taidetta tähän kotiin. Taulu on tehty tämän kodin pariskunnan hääkuvan pohjalta. Minusta on hauskaa, että maalauksessa näkyvä naisvuoren vesitorni on messujen oheiskohde.










Toinen taulu on koivutaulu. Kodin nimihän on Tunturikoivu.








Seuraavassa postauksessa messujen oheiskohteesta Kenkäveron käsityöläisten puodeista ja Kyyhkylän kartanon Navettagalleriasta.