Lämpimän maan värejä ja -kaupunkeja

Sain tehtäväkseni maalata taulun, jossa on väriä ja Espanjan tunnelmaa. Ennen viime kesän matkaamme sinne, mielikuvissani Espanjan värit olisivat fuksian punainen ja turkoosi.

Matkan jälkeen ne värit eivät tunnukaan minun Espanjan väreiltäni. Minun muistoissani Espanjan värit ovat aamun ja illan värejä. Aamulla kun lämpö väreilee ilmassa ja tekee kaikesta hieman utuista tai illan auringonlaskun värejä: utuisen hiekan väriä, nudea, okraa, valkoista, sinisen sävyjä, lilaan taittavia illan värejä, haileaa turkoosia, ehkä vihreää ja oranssia ja lohen punaista...

Maalasin kaksi taulua, joiden kuvat laitan myöhemmin.

Meillä oli reissullamme auto vuokralla, joten pystyimme vierailemaan eri kaupungeissa. "Kotipaikkame" oli Fuengirola. Teimme retket  Malagaan, Marbellaan, Rondaan, San Pedroon, Mijasiin ja Granadaan.


Fuengirolan väri minulle on oranssi sekä okran sävyt, ehkä vihreäkin.
Fuengirolassa, kotimme lähellä oli vihreä lampi, jossa uiskenteli kilpikonnia. Kävimme yksi päivä kävellen niitä katsomassa. Päätimme palata maantien sijaan rinnepolkua takaisin. Hetken matkaa kuljettuamme, etummaisena kulkevat huomasivat, miten käärme luikertelee meitä vastaan. Palasimme pikitielle.

MALAGA


Tässä kaupungista oli jotenkin kauniin sininen tunnelma, vai satuimmeko siniseen hetkeen?

Näiden talojen värit viehättävät minua erityisen paljon. Näitä sävyjä olen nyt käyttänyt maalauksissani.

Kaupunkikierroksen jälkeen kävelimme isoon puistoon, jossa istuimme pitkän aikaa. Lapset viihtyivät leikkipuiston telineissä. Pimeän tullen Malagan linna hohti hienosti iltavalaistuksessaan. Oman tunnelmansa loi katusoittaja, jonka soitto kaikui kiviseiniä pitkin kauaksi asti.

MARBELLA: ssa
Kävimme hämmästelemässä valtavia huvipursia ja avoautoja.







Marbellalla on maine rikkaiden ja kuuluisien lomapaikkana. Niitä ei meidän tuttavapiiriin oo ruuhkaksi asti sattunut, mutta yhden poikamme bongasi. Ja pääsi yhteiskuvaan.

Marbellasta löytyi myös torikojuja, vaikka se tunnetaankin lähinnä kalliimpien merkkiliikkeiden paikkana.

 RONDA
Jos olet lomalla Fuengirolassa ja mietit, että jossakin lähikaupungissa haluaisit käydä, kannattaa valita Ronda. Meidän mielestä se tarjosi eniten huikeita elämyksiä. Itse matkalla todella hienot näköalat ja ehkä vähän jännitystäkin. Tie ei silti ollut liian kapea, että olisi hirvitänyt, kuten jossain Turkin vuoristokylämatkalla. Silloin piti istua silmät kii ja kädet ristissä. Ronda on vuoristokaupunki ja tie sinne vie vuorten läpi. Rondan värit ovat ruskean ja vihreän eri sävyt.

Rondassa pörräsi niitä japanilaisturisteja, joista viimeksi kerroin, kun hienojen kalliojyrkänteiden ja siltojen sijaan he alkoivatkin kuvata nähtävyyttä; paria suurperhettä:)





SAN PEDRO

Rondasta ajellessamme, oli kaunis, lämmin ilta. Pysähdyimme ihaselimaan auringon laskua San Pedron rannalle.  Hienon sinisen eri sävyjä, lilaa ja hiekkaa.

MIJAS

On Fuengirolan lähellä oleva vuorenrinnekylä. Sen valkoiset talot näkyivät meidän kotitalon ikkunoista. Täällä oli aivan erityinen, valkea tunnelma, joka illan hämärtyessä taittoi siniseen. Tämä paikka ispiroi taiteellisesti eniten. Heti kotia päästyämme, aloin maalata taulua näistä taloista. Laitan sen kuvan, kun se on valmis.

 Fuengirolan markkinoilta omilla säästöillä ostetut lelut, pääsivät mukaan Mijasiin.

Itse Pablo Picassokin sattui paikalle.



GRANADA

 Matka Granadaan nautimme maisemista. Menimme sinne rantatietäpitkin ja palasimme sisämaan tietä. Mennessä tuuli puisteli välillä autoa silloilla. Illalla oli vielä kovempi tuuli, joten minä huokaisin helpotuksesta, että pimeällä paluumatkalla ajelimme sisämaasta. Päivä Granadassa oli erittäin kuuma. Meinasimme lähkähtyä ensi metreillä. Siksi jäätelöiden jälkeen suuntasimme varjoisaan puistoon, jossa vietimme päivän kuumimman ajan. Illemmalla kävelimme keskustassa. Granadan värit; vanhaa roosaa, turkoosin sävyjä, sinistä...

Tämä katu jäi mieleeni. Pitkä, kapea, katulyhtyjen ja puiden reunustama. Näitä rakastan! Olen maalannut jo useita tauluja tästä kadusta. Viimeksi eilen viimeistelin taulua tämän tyylisestä kadusta (tänään vein sen Sellaan). Maalaustani katsellessaan, lapset alkoivat muistella matkaamme. Siitäpä tulikin mieleeni tehdä tämä postaus.

Muut tämän matkan postaukset:
http://keltainenkeinutuoli.blogspot.fi/2016/08/aurinkoa-muistellen.html

http://keltainenkeinutuoli.blogspot.fi/2016/06/perhereissulta-kotiutuessa.html

Aurinkoa muistellen

Vilahtiko tämä kesä kaikkia kesiä nopeammin? Sateiset päivätkö tekevät olosta vielä syksyisemmän, kuin olisi aihetta? Tavallisesti rakastan elokuuta, mutta miksi se nyt tuntuu vääränlaiselta?

Syysillan hämärissä olemme katselleet alkukesän aurinkoisia kuvia. Olemme kaivanneet Espanjan auringon lämpöä.

Meidän kokoisen perheen oli kätevintä vuokrata talo lomamme ajaksi. Vuokrasimme sen espanjan-loma.fi:n kautta. Hiukan epäilytti, että mitä jos jouduimme huijarin kynsiin ja koko taloa ei ole olemassakaan. Siellä asuva tuttumme kävi tarkistamassa, että talo on ja tiesi kertoa, että kyllä siellä vuokralaiset vaihtuvat. Kaikki toimi kuten piti. Auton vuokrasimme malagacar.com:sta . Senkin suhteen kaikki sujui, kuten piti. Auto tuli kyllä tarpeeseen ja loi mukavasti mahdollisuuksia tutustua eri kaupunkeihin Fuengirolan ympäristössä. Aion tehdä vielä yhden postauksen, jossa kerron kaupungeista, joihin teimme päiväretkiä vinkiksi niille, jotka suunnittelevat matkaa samalle seudulle.

Kotikatu aamuvalossa

Kotitalomme portaat

Kotiallas ja näkymät

Talo oli Fuengirola Torreblancan alueella. Talossa oli kolme makuuhuonetta yläkerrassa. Alakerrassa olivat keittiö ja olohuone. Naapureita ympärillä, mutta siellä kaikilla on niin korkeat aidat, ettemme nähneet heistä vilahdustakaan. Eivätkä he meistä, mutta kuulivat kyllä, sillä pihalla oli oma uima-allas, jossa lapset veittivät kaiken sen ajan, mikä olimme "kotona". Aloimme kutsua sitä kodiksi melkein heti.  Ystäväperhemme majoittautui muutaman kilometrin päässä. Emme nähneet heitä joka päivä, mutta melkein. Teimme kaikki retket yhdessä. Tämä oli tosi hyvä järjestely, että vietimme molemmat perheet aikaa keskenämme, mutta oli hauskaa tehdä retkiä yhdessä tai käydä toistemme luona iltapalalla. Lapset leikkivät tosi hvyin yhdessä, joten kiukkukohtauksia ei juuri tullut.

Muutamat torakat loivat matkaamme ainoan varjopuolen. Näime kolme kappaletta niitä alakerrassamme (nukuimme yläkerrassa). Ovat aika isoja ja erittäin iljettäviä. En ole koskaan aiemmin nähnyt torakoita, vaikka olemme jonkin verran reissanneet. Yritin pitää hermot kasassa tämän asian suhteen ja onnistuinkin omasta mielestäni ihan hyvin (perhe voi olla toista mieltä). Toki nettiä selasin useampana iltana, että miten varmistamme, ettei niistä joku kipitä matkalukkuumme ja asettaudu kodiksi. En myöskään suostunut menemään iltaisin alakertaan yksin. Myrkytimme muutamana iltana reittiä, jossa olimme ne nähneet. Sen jälkeen niitä ei näkynyt.

Kulkiessamme suuren perheemme kanssa, saimme tahtomattamme paljon huomiota. Tuplasti sitä tuli, kun kahtena suurperheenä. Kaikki huomio, yhtä suomalaista vanhempaa rouvaa lukuunottamatta, oli positiivista. Lapsista tuntui varmasti yhtä kivalle, kuin meistä vanhemmista, kun heitä ihasteltiin ja meille peukutettiin, että mahtavan iso perhe. Huvittavaan tilanteeseen jouduimme Japanilaisturistien kanssa (pari bussilastillista).  He unohtivat paikalliset nähtävyydet meidät nähdessään. Alkoi armoton kameroiden räpse Japsilaiseen tyyliin. Jakoivat pieniä pussukoita, joissa oli karkkeja ja keksejä.

Kaikin puolin Espanjassa oli helppoa olla lapsipeheenä. Fuengirolassa varsinkin, kun jos siellä tarvitsisi lääkäri tai apteekkipalveluja, niin niitä saisi suomenkielellä. Vältyimme lääkärikäynneiltä.

Heräsin aamulla hyvillä mielin vahtimaan lapsia altaanreunalle, kun heti aamusta oli niin lämmin. Kotioloissa olen aamu-uninen. Minun kevääni ja kesäni oli muuten aika työteliäs, joten tämän loman merkitys korostui entisestään. Onneksi voimme kuvia katsellessamme palata monta kertaa Espanjan lämpöön. Toivottavasti joskus vielä oikeastikin.

Tämä laulu tuli Espanjassa mieleeni, joten opetin sen tytöille siellä. Itse opin sen lapsena koulussa.