Kainoa ja kukkia

Olen vieläkin vähän Habitarefiilikisissä. Meidät vaatetti sinne Kaino.
Jokainen meistä sai valita Kainon uudesta mallistosta mieluisimman peuraneuleen. Nämä neuleet ovat merinovillaa, joka on iholle miellyttävän tuntoista ja konepestävää materiaalia. Kainon kaikki tuotteet ovat suomalaista tuotantoa alusta loppuun. Kaino tekee neuleita lähinnä naisille, mutta on heidän valikoimissaan joitain vaatteita myös miehille ja lapsille.

Minä valitsin sinisen tunikan. Kaija sinisen paidan, Ellu peigen paidan, Taina ja Outi valitsivat punaiset mekot. Lähetimme Kainolle sähköpostilla mittamme, joten he osasivat lähettää meille juuri oikeat koot.












Nämä merinovillaiset vaatteet ovat kivan näköiset ja mukavat päällä. Näissä kamppeissa oli helppo  messuta. Harmi, että tuli otettua vain vähän kuvia messuilla. En vaan ehtinyt sen haipakan keskellä.
tiedän, että tulen pitämään tunikaani ahkerasti nyt kasvavan vatsani kanssa. 

Kainon uutta neulemallistoa voit nähdä täältä


Ihanat viherkasvit osastollemme lahjoitti  Luoman puutarha Seinäjoelta. Ystäväni, jotka ovat innokkaita vihersisustajia, hakevat kasvinsa aina täältä, sillä kukat ovat hyvä laatuisia ja palvelu todella ystävällistä. 















Vauvakuumetta

Minun pieni tyttöni täyttää pian 5 vuotta. Hän on kuopus, vaikkei haluaisi. Häntä ei ole saanut sanoa vauvaksi sen jälkeen, kun oppi puhumaan. Hän on tahtonut tulla isosiskoksi niin kauan kuin muistan. Hän on kadehtinut kaikkia kavereitaan joiden kotona on vauva. Aika monella on. Hän on ollut jopa valmis vaihtamaan äitiä johonkin sellaiseen, jolla on vauva. Hän on halunnut omia edes vähän meidän kaunista kummivauvaa, joka asuu melkein naapurissa. Hän on halunnut omia edes vähän söpöä serkkuvauvaa, joka asuu Kiimingissä. Harmiksensa heidän vanhempansa eivät ole raaskineet antaa vauvaa meille kokonaan. Hän on pukenut Aate-nukkea (Aiempi postaus nukesta) ja halunnut hämätä isosisarusten kavereita ja heidän vanhempiaan, että Aate olisi oikea vauva. Hän on halunnut, että otamme nuken mukaan kauppaan ja kylään ja toivonut, että minäkin uskottelisin sen olevan oikea vauva. Hän on itkenyt vauvattomuutta. Minä olen itkenyt mukana, sillä hänen surunsa on koskettanut minuakin.



Minä olen onnellinen jokaisesta lapsesta, jotka olemme saneet. Olemme ottaneet ne kaikki vastaan lahjana. En ole potenut läheskään niin suurta vauvakuumetta, kuin kuopuksemme ja muutkin lapsemme isoista pienimpiin, mutta jonkinlainen kaiho on ollut minullakin. Ehkä se tietoisuus siitä, että ikä alkaa olla sitä luokkaa, ettei vauvoja enää niin helposti tule, on synnyttänyt kaipuun  saada vielä oma vastasyntynyt syliin. Meidän kaikki yhdeksän, ovat tulleet niin peräkkäin, että aloin jo ajatella, että tässä ne olivat. Olen tosin nähnyt unia, joissa odotan tai synnytän tai meillä on pieni vauva.






Nyt  näyttää, että kiltti Taivaan Isä antaakin meille vielä vauvan. Olen onnellinen. Olemme onnellisia. Kaikki lapsemme olivat tosi ilahtuneita uutisesta. Voi, miten paljon rakkautta ja syliä hän tulisikaan saamaan. Vanhimmat lapset huolehtivat, että syön terveellisesti ja otan rautaa ja foolihappoa. Nuoremmat käyvät halaamassa monta kertaa päivässä mahaani, joka oikeasti on lähinnä läskiä, sillä vauva itsessään on vielä ihan pieni. He juttelevat hänelle lempeästi. He kyselevät joka päivä, minkä kokoinen se nyt on. Netistä katsomme videoita sikiön kehityksestä. Mieheni kertoi asiasta heti jo vaikka kenelle ja minua on nolotti se, että jos tämä menee kesken, niin joudumme selittämään joka suuntaan, etteipä sittenkään tule.

Minun onneeni sekoittuu huoli. Mietin, miten tämä raskaus menee ja jos emme saisikaan vauvaa, niin miten lapset siitä pettymyksestä selviäisivät. Miten minä? Mietin myös, miten itse voin. Selviänkö synnytyksestä taas? Mietin, että saammekohan vieläkin terveen lapsen. Lapsemme miettivät samaa. Kun yksi mietti, että hän saattaa kuolla tai olla kehitysvammainen. Toiset sanoivat, että Downit on ihania! Olen samaa mieltä, mutta jäin miettimään, että tietävätkö nämä keskustelut jotain, mihin meidän tulee valmistautua. Minä toivon, että kaikki menisi mahdollisimman hyvin. Olen varma, että me kaikki rakastamme häntä. Me rakastamme häntä jo nyt.


Tänään ainakin ultrassa näytti kaikki olevan hyvin.




Zico`s Habitaressa





Olipa mukava viikonloppu tai melkein koko viikko. Habitar on siis nyt ohi. Väsyttää, mutta hymyilyttää. Mun mielestä me saimme sisustettua osastomme kodikkaaksi. Kotoista oli se, että otin mukaan keltaisen keinutuolini. Siinä istuessani, ihmiset hymyilivät hyväntahtoisesti. Olisipa muutama halunnut ostaakin tuolin. En myynyt. Eräs vanhempi herrasmies kehotti meitä äkkiä peittelemään sen, sillä museovirasto saattaisi tulla nappaamaan sen. Totta, se on vanha tuoli, mutten tiedä, miten vanha enkä sitä, kenen valmistama se on.




Habitaressa oli paljon porukkaa ja meidän osastollamme myös. Onneksi en joutunut esittelemään yksin. Sain viettää messut mukavassa seurassa. Otin tällä kertaa mukaani lähinnä akustiikkatauluja. Moni kaikuva koti on nyt tai lähiaikoina korville ystävällisempi. Kiitos kun vierailit osastollamme! Oli tosi mukava jututtaa sinua. Nyt ihan suuta kuivaa.



Yksi yhteistyökumppanini osastoni sisustamisessa oli Zico´s.
Nuo yläpuolella olevat linnut ja kynttilänjalat saivat messuvierailta ihailua osakseen.
Kuvan pöytä on Mööpelin pojilta.


 Meidän osaston piensisustustavarat oli Zico`s:lta. Se on nykyaikaisen sisustuksen aarreaitta.Yrityksellä on kattava nettikauppa ja sen lisäksi kivijalkaliike Kurikassa. Kävimme Habitarea ennen Kaijan, osastoni sisustajan, kanssa valitsemassa tuotteita osastollemme. Löysimme kaikkea ihanaa.

Alapuolella on muutama kuva Zico`s:n kivijalkaliikkeestä. Liikkeen omistaa intohimoinen sisustaja, Pia. Hän on lämminhenkinen ja palvelualtis ihminen. Oli ilo tehdä yhteistyötä Zicosin kanssa! 















Luvassa on muutama muukin Habitarepäivitys vielä.




Puine

Tutustuin yritykseen nimetä Puine instagramin kautta. Näin kuvavirrassa kauniita vanerisia koruja ja kylttejä. Aloin heti seurata heidän instatiliään.  Huomasin, miten tämä yritys pärjäsi Nuori yrittäjä kisassa hyvin. Ensin tämä yritys oli kolmen naisen NY yritys, jota Jasmiina sittemmin jatkoi yksin.




Jasmiina Kolehmainen on puutekniikan opiskelija Lahdesta. Hän suunnittelee valmistaa ja myy tuotteensa itse. Hän  rakastaa luontoa. Se näkyy hyvin hänen tuotteissaan, niissä on luonto läsnä. 

Tämän yrityksen tarkoituksena on tarjota luonnollisuutta sisustukseen vaneristen pienesineiden ja koristeiden muodossa. Kaikki yrityksen tuotteet ovat suomalaisia.




Kun tuli aika miettiä kyltit Habitareen, otin yhteyttä Jasmiinaan. Palvelu oli erittäin ystävällistä ja sain juuri sellaisia tuotteita, kuin halusin. 





Aikaisin aamulla lähdemme pystyttämään Habitareosastoa. Mukana mm. nämä kyltit ja Puine:lta tulee meidän osastollemme myös kattolamput. 

Habitare on siis Helsingin Messukeskuksessa 13. -17.9. Jos tulet sinne, niin tulethan moikkaamaan meitä. Olemme osastolla 3c 40.