Tilaustaulut- Muistoja matkan varrelta ja kuunnellaan kesäiltaa

Sain siskoni kylään. Mukavaa!
Tänään olen maalannut yhtä vaaleanpunaisella höystettyä lastenhuoneentaulua sekä aloitellut hevostaulua.
Viikonloppuna sain valmiiksi tämän Muistoja matkan varrelta- taulun.

 

Samaan kotiin tulee tämäkin taulu.

 

Molemmissa tauluissa on kuvattuna tälle perheelle tärkeitä asioita. Yhdessäoloa, seesteistä tunnelmaa, reissuja, lomaa... Maalauksen värit on otettu kodin muusta sisustuksesta.

 

Näitä maalatessani matkasin mielessäni mökkirantaan. Melkein kuulin korvissani kesäillan ja -yön äänet. Tunsin, että kiire katosi. Toivon, että tätä taulua katselleessaan, perhe pääsee tunnelmaan, jota yritin maalata. Tai omanlaiseensa, omiin muistoihinsa, mutta toivon, että heilläkin tulee kiireettömyyden tunnelma.

 

Ylemmässä taulussa ei olla Suomessa. Lomalla ollaan ja kai mietitään, että mennäänkö mekin markkinoille...

 

Nämä taulut eivät ole vielä päässeet lähtemään tilaajaperheen kotiin. Ne on hyväksytty kuvien perusteella. Toivon, että ne sopivat siihen kotiin hyvin. Ehkä laitan tänne vielä kuvia näistä sitten, kun ovat seinällä.

 

 

Aamulla mennään laulamaan ihanalle neidille 4v! Hän ei meinannut saada edes unta, kun meinasi jännittää huominen synttäripäivä.

 

 

Tiistai-ilta takkatulen ääressä

 

 

 

 

 

On tavanomainen tiistai. Olen nimennyt sen hiljaiseksi tiistaiksi. Olen kotona melkein yksin (yksi kokeeseen lukija jäi tällä kertaa kotiin). Tiistai-iltaisin olen erittäin tehokas työihminen. Siivoan, maalaan ja saatan istahtaa koneenkin ääreen. Takkatuli on vakioseuralaiseni. Tänään laitan materiaalia tuleville kotisivuilleni. Ne aukeavat, kun olen saanut laitettua riittävästi kuvia, eli aika pian.

 

Postiin lähti tänään pino kortti- ja kalenteritilauksia. Tämä enkeli lähti myös postin mukaan. Suuremmat taulut tapaan lähettää Matkahuollon mukana.

Tänään sain yhden tilauksen mukana ihanan viestin. Se meni jotenkin näin:
"Kettu ja talitintti" -kortin kettu on vienyt palasen sydämestäni. Se ilme! Tämä kettukortti on meillä jääkaapin ovessa muistuttamassa lempeydellään tärkeistä asioista.
Kiitos siitä."

Jotain tällaista yritin maalatessani taulullani kertoa. Tässä se oli sanoitettuna aivan huipusti:)

Viime päivät olen maalaillut isoja tilaustauluja. Olen lähetellyt niistä kuvia ja muuttanut ja jatkanut asiakkaiden toiveiden mukaan.  Kohta saan viettää lopettajaisia:)

 

 

                            Tässä vain osa taulusta. Taulun koko 120x160cm

 

                                                             Taulun koko 110x150cm

 

Paljastan kaikista tauluista tässä vaiheessa vain pienen siivun. Kun ovat valmiita tai kun ovat seinillä, näytän koko taulun.

 

                                                        Taulun koko 70x160cm

 

 

 Taulun koko 60x75cm

 

Mukavaa loppuviikkoa toivottelee Virpi

 

 

 

Elämä on ihme!

Muistan miten aikanani tuskailin osaamiseni kanssa männyt -taulun kanssa. Kannatti opetella. Nykyisin rakastan maalata mäntyjä. Auringonvalo männyn pinnassa on todella hienoa katsella ja sen haluan aina vangita mäntytauluihin. Minulla on nytkin keskeneräisenä yksi mäntytaulu, josta laitan kuvan myöhemmin.

Joskus se taulu, jota pitäisi maalata, antaa ymmärtää, etteivät maalarin kyvyt taida riittää. Silloin minun on otettava puhtaita maalauspohjia siihen vierelle ja maalata jotain sellaista, johon käsi on jo tottunut, kuten purjelaivoja tai enkeleitä.  Kun saa onnistumisen kokemuksen, voi siirtyä vaivihkaa haastavan taulun luo. Pitää vain jatkaa, aloittaa alusta, tutkia kuvia, piirtää luonnoksia.

 

 

 

 

 

Sillä taktiikalla valmistui tämä tilaustaulu. Taulu on kooltaan iso, peräti 60x245cm (siis melkein kaksi ja puoli metriä pitkä!). Perhe toivoi kuvaan perheen kaksi lasta, jotka tulla "rymistelivät" vanhempiensa elämään. He ovat nyt pieniä ja tutkivat maailmaan juosten. Sen liikkeen lasten vanhemmat tahtoivat tauluun. He halusivat taulun kuvaavan ihmisen kulkua "elämän metsässä."

Perheen isä luennoi työkseen paljon ihmisen liikkumisesta, joten hän toivoi kuviin lasten liikettä, liikesarjoja. Liikkeen kuvaaminen minulla onnistuu, mutta liikesarjojen kohdalla minulta meinasi loppua ammattitaito. Lopputulokseen perhe oli tyytyväinen. Tämän voin todistaa sillä, että he halusivat teettää myös muita tauluja minulla:)

Taulua oli vaikeaa, mutta ihanaa maalata. Pääsin tunnelmaan sisään, eläydyin. Halusin kuvata lasten liikettä yhdessä ja vähän erikseen. Taulun alussa he juoksevat vähän erillään toisista. Seuraavassa osassa, he juoksevat käsikädessä. Se kuvastaa, miten sisarukset ovat toisilleen tuki ja turva elämässä.
Seuraavassa osassa lapset ovat pysähtyneet ihmettelemään elämää, sen pieniä, suuria ihmeitä. Halusin pysähdyskuvaan auringon valon, joka lankeaa lammen pintaan ja lapsiin.

Pysähdyksen jälkeen lapset juoksevat, hypähtelevät tulevaisuuteen. Lapset kasvavat vähän taulun joka kuvassa. Kuvasin liikkeen oikealta vasemmalle ihan alitajuisesti näin päin. Jotenkin halusin kuvata sen, miten ne tulevat vanhempien elämään ja jäävät. Vaikka heidän siipensä aikanaan kantavatkin, he ovat aina vanhempiensa sydämen alla. Taulu sai nimekseen "Elämä on ihme!"

Tauluun perhe toivoi väreiksi mustaa, valkoista ja harmaan eri sävyjä. Tehosteväreiksi valikoituivat vaalean punainen ja kevään vihreä. Maalasin tytön mekon vaaleanpunaiseksi ja pojan paitaan hippusellisen vihreää. Vihreää tuli myös joidenkin puiden lehtiin.

Taulu tuli korkeaan tilaan. Mielestäni ihanteellinen paikka tällaiselle taululle. Tämä paikka todellakin vaati ison taulun. Taulu sopii hyvin kodin väreihin ja tunnelmaan. Tässä kodissa oli muutakin taidetta mukavasti esillä. Taide lisää ympäristöön ja elämään viihtyvyyttä ja hyvinvointia.






ps. Sain kuulla, että joku pikkupoika oli katsellut tätinsä luona maalaustani kaupungista ja todennut, että tuonne minäkin uskaltaisin mennä. Minusta se oli ihanasti sanottu. Onneksi tauluni ei pelottanut häntä.

Tauluja Kaunialaiskotiin

Kerronpa tässä yhden taideprojektini vaiheet.

 

 

 Loppukesästä sain puhelun. Eräs pariskunta oli käynyt asuntomessuilla ja ihastuneet tauluihini. Asuntomessukoti oli Kontiotuotteen hirsitalo, jonka oli sisustuksen oli suunnitellut Kirsi Valanti. Sama suunnittelija oli suunnitellut heidänkin juuri ostamansa kodin sisustuksen. Tämä perhe halusi useamman taulun, sekä kotiinsa, että kesäkodilleen. He lähettivät kuvia sekä kodistaan, että kesäkodistaan, mutta koska kyseessä oli näin iso tilaus, lähdin käymään heidän luonaan Kauniaisissa. Samalla reissulla vein tauluja muillekin pääkaupunkiseudun taulujen tilaajille.

Koti on 70-luvun funkkistyylinen koti, jossa tiloja kolmessa kerroksessa. Ihan ylimmässä kerroksessa on valoisa olohuone, jonka yhtä seinää hallitsee iso valkea neliön mallinen upea takka. Olohuone on sisustettu Kirsi Valantin huonekaluilla, joten se on tunnelmaltaan ihanan harmoninen ja pehmeä, ehkä hiukan ylellinen. Minulla oli käynnilläni mukana useita tauluja, joita sommittelimme seinälle etsien sopivaa värisävyä ja taulun mallia. Perhe toivoi olohuoneeseen kahta taulua. Toinen sohvan päälle 100x150cm kokoinen paksuilla kiilapuilla oleva. Toinen vähän pienempi oven toiselle puolelle. Perheen isän harrastuksena on ollut purjehdus, joten he halusivat tauluunsa purjehdusteemaa ja merellistä tunnelmaa.

 

 

Tunnelma ison olohuoneen tauluun otettiin tästä taulusta, mutta teetetystä taulusta he halusivat isomman ja vaakasuoran mallisen sekä vähän tummempia sävyjä, jotta se kävisi paremmin kalusteisiin ja mattoon.

Lähetin välillä kuvia heille taulusta ja he pyysivät lisäämään hieman sinapinkeltaista sävyä ja toivoivat mereen lisää voimaa. Lisäsin. Tästä taulusta he pitivät kovasti ja minunkin mielestäni se sopii tähän tilaan todella hyvin.

 

 

Taulun nimi: Voimaa! Taulun sävyt otettiin sohvasta, matosta ja nojatuolista

 

Kaikki ei kuitenkaan sujunut aivan mutkattomasti. Toinen olohuoneen tauluista ei miellyttänytkään tätä perhettä. He jättivät kokeiluun muitakin taulujani ja eräs toinen, raikkaamman värinen taulu sopi siihen tilaan paremmin. Etukäteen oli vaikeaa hahmottaa, miten taulut sopisivat yhteen. Niistä tuli ehkä liian saman sävyiset, joten tunnelmasta tuli liian raskas. Silloin tällöin tilaustaulujen kanssa käy juuri näin. Joskus luulen tajuavani, mitä tilaaja haluaa, mutten tajuakaan.

Tätä taulua ensin ajateltiin

                                    Tämä tauluun lopulta päädyttiin. Taulun nimi:
                                    Iloinen päivä. Tämä taulu oli asuntomessuilla
                                    Kontiotuotteen talon työhuoneen tauluna.
                                   (kuvattu kännykällä, joten laatu ei paras mahdollinen)              




Keskikerroksessa olevaan makuuhuoneeseen he halusivat taulun, joka sopii Valantin liukuvärjättyihin pellavaverhoihin ja muutenkin makuuhuoneen sisustukseen. Tämä taulu oli asuntomessuilla makuuhuoneen tauluna. Taulun nimi: Onnen aalto.

 

 
Kesäkodin tauluiksi perhe valisi nämä taulut. Kesäkotiin he halusivat koivutaulun ja taulun, jossa näkyy veden heijastuksia. Tästä tilasta sain kuvia, mutta tätä en käynyt paikan päällä katsomassa.

Tämä oli mielenkiintoinen, opettavainen, ihana projekti. Kiitos! ... myös siitä, että sain hyvän syyn käydä muutaman kerran Helsingin seudulla.

 

Nuo valkorunkoiset

Minä tykkään koivuista. Pidän kyllä muistakin puista, niin pidän metsästä, kuten lienee moni muukin suomalainen.

Koivuissa viehättää niiden kaunis herkkyys. Koivuissa näkee vuodenaikojen vaihtelun ja voi itse elää sen mukaan. Tuntea pakahduttavaa riemua joka ainut kevät, kun koivu saa ensimmäiset silmunsa.

Pienet keväänvihreät lehdet kertovat, että kesä on vasta edessä. Miten keveä olo!

 

Jos kuvittelen mielessäni rauhoittavimman näyn, on myöhäinen ilta mökkirannassa. Ollaan juuri tultu saunasta ja hiljaisina katsellaan, miten joki virtaa. Koivut riippuvat joen ylle, lehdissään keskikesän syvän vihreä väri.

 

Syksyllä koivut ovat haikeita, mutta keltaiset lehdet nauravat.

Talvella koivut näyttävät olevan, kuten minä, kalpeita ja kylmissään. Niiden varret ovat kauniin väriset.

 

 

Olen tuntenut koivut puikseni ennenkin, mutta erityisen merkittäväksi ne tulivat maatessani sairaalassa muutama vuosi sitten. Odotin kaksosvauvoja ja jouduin äkkiarvaamatta vuodelepoon. Oli vaarana, että vauvat syntyisivät liian aikaisin.

 

Makasin melkein kaksi kuukautta, välillä kylläkin kotona. Vuoteeni oli ikkunan vieressä ja ikkunasta näin yhden koivun. Ripustin mieleni siihen. Katselin päivät pitkät sen runkoa eri valossa ja ajattelin, että kohta on kevät. Pitää jaksaa vain tämä jakso ja sitten saisimme vauvat syliin ja pääsisin kotiin rakkaiden luo.

 

Itse en muista tätä, mutta ystäväni on usein kertonut, että kun hän kävi minua tapaamassa, olin lähtiessä pyytänyt nostamaan sänkyäni ylöspäin, että näkisin sen koivun.

 

 

 

 

 

Tyttövauvat syntyivät rv 35+6. Olivat pieniä ja niin ihania, kuin vain vauvat voivat olla! Olin onnellinen. Oli kevät! Aurinko paistoi koivun runkoihin kai kirkkaampana kuin koskaan ennen.

 

 

Olen maalannut monia koivutauluja

 

 

 

 

 

 NUO VALKORUNKOISET- TAULU JYVÄSKYLÄN KOTIIN

Tänä keväänä tuli mielenkiintoinen koivuinen tilaustyö. Tilaajaperhe toivoi taulun kooksi 60x245. Mietimme yhdessä erilaisia vaihtoehtoja. Niin suurta pohjaa ei ainakaan se taulupohjien tekijä tee, jolla olen tottunut pohjani teettämään. Mietimme kaksi- tai kolmiosaista työtä, mutta lopulta päädyimme yhteen pitkään tauluun. Se oli hyvä päätös.

Käsittelin pohjan kahteen kertaan taiteilijan gessolla, jonka jälkeen alkoi varsinainen pohjan maalaaminen

Teen tavallisesti maalaukseni kankaalle. Tämän taulun tein mdf levylle. Sahautin Puukeskuksessa sopivan pohjan. Taulu lojui kaksi viikkoa kotimme lattialla. Maalasin sitä melkein joka ilta ja edellinen maalikerros kuivui aina yön aikana. Perheen jäsenet loikkivat sujuvasti taulun yli, mutta jonkun kerran joku tuskastui, kun ei päässyt lipastolle.

Rungot alkavat hahmottua

Ripaus keltaista

 

 

Mieheni teki siihen kehikon, jotta saatiin taulupohjalle ”paksuutta”. Taulusta tuli painavampi, kuin kangaspohjatauluista ja siihen kului enemmän maalia. Käsittelin pohjan kahteen kertaan taiteilijan gessolla, ennen kuin aloin maalata sitä.

 

 

 

 

Taulusta tuli tuohon tilaan juuri sopiva. Taulu on rauhallinen ja sopii mielestäni hyvin tähän kotiin ja tähän tilaan. Tämä on siis se koti Jyväskylässä, josta edellisessä Postauksessani mainitsin. Kauniisti, klassisesti ja niin suomalaisesti sisustettu.

Kävin tuomassa taulun kotiinsa samalla, kun kävin viemässä Jyväskylän asuntomessukohteeseen tauluja

 

 

 

 

Aion tehdä jatkossakin osan tauluista mdf levylle. Se mahdollistaa suuremmat taulut.

 

Mikä on sinun lempipuusi?

Airan Taide ja Sisustus room2

AIRAN TAITEESSA pieniä taulujani

Olen laukannut Airan taideliikkeessä vuosikaudet. Viime aikoina ovi on käynyt yhä tiuhempaan. Minulla on monta isokokoista taulutilausta (kerron niistä myöhemmin). Isot pohjat teetän Airalla. Hänellä on monen kymmenen vuoden kokemus taulupohjien tekemisestä. Hän tekee tasokkaita pohjia ja aika nopealla aikataululla. Airalla voi myös kehystyttää tauluja.

Minun akvarellitöitäni on ollut siellä aiemmin myynnissä. Aira pyysi nyt tuomaan pieniä akryylimaalauksianikin. Kun kevään juhlat lähestyvät, taulu voi olla hyvä, persoonallinen vaihtoehto lahjaksi. Kävin toissapäivänä viemässä tauluja.

Airan taide sijaitsee Seinäjoella, Keskuskatu 17. Kelan lähellä, Pitseria Soframin vieressä.






SISUSTUS ROOM2:ssa isompia taulujani

Elina ja tuore taulu. Taulun pohja Airalta ja taulu myynniss room2:ssa

Sisustus room2 on aika uusi liike Seinäjoella. Se on moderni sisustusliike, josta saa myös sisustussuunnittelupalvelun. Siellä on myynnissä keskikokoisia ja isohkoja maalauksiani. Kävin tänään viemässä uusia tauluja kauppaan.  Room2 sijaitsee Rengastiellä, Seinäjoella. Tervemenoa katselemaan!

room2

Enkeleitä anna, kanssain kulkemaan

Tänään sain mukavaa sähköpostia. Minulle lähetettiin kuva taulusta kodin seinällä. Tämän taulun tarina menee näin: 
Joku oli työpaikallaan sanonut, että "joskus vielä hankin Mäkisen Virpin  taulun kotiimme". Toinen hoksaavainen, oli laittanut tämän lauseen korvansa taakse. Kun taulusta haaveileva oli sitten myöhemmin alkanut odottaa vauvaa tai oikeammin vauvoja, oli tämä korvan taakse laittanut muistanut tämän taulutoiveen. Kun kaksosvauvat sitten syntyivät, sain taulun toivojan työkavereilta pyynnön tehdä enkelitaulun tälle perheelle.

Toteutin tämän pyynnön enemmän, kuin mielelläni. Vähän herkistyinkin, kun tunnen yhteenkuuluvuutta muita kaksosten vanhempia kohtaan. Tämä taulu tuli siis tehtyä tunteella.

Taulu sai nimekseen " Enkeleitä anna, kanssain kulkemaan"

 "Taivaan Isä kanna, lasta matkallaan.

    Enkeleitä anna, kanssain kulkemaan.

Turvallista tietä, että kulkis hän.

 Joka ainut päivä halki elämän."

 

Kehtolaulun voi kuunnella täältä

Yksin kotona

 

 Taulun nimi "Valon aalto" koko 115x100

 

Olen yksin kotona. Se on harvinaista. On hiljaista. Se on erittäin harvinaista. Tai oikeastaan ei ole ihan hiljaista, sillä kuulen sellaisia ääniä, joita en tavallisesti kuule ihmisten äänten yli. Kuulen astianpesukoneen äänen ja ilmalämpöpumpun hurinan ja sadekin taitaa ripistellä ikkunanlautaan. Takuulla säikähtäisin, jos jostain kuuluisi rapinaa tai kolahdus...

 

Tässä hiljaisuudessa sain viimeisteltyä tämän ison vaalean taulun. Tämä on tilaustyö.

 

Kuvissa ei näy kunnolla koholla olevat kohdat. Siksi laitan kuvaa läheltä, taulun pinnasta.

 

 

 

Yksityiskohta taulusta

 

 

 

 

                                                                     Yksityiskohta taulusta