Näyttely saatiin pystyyn. Siinä vierähtikin yllättäen useampi tunti. Oli ilo saada ystävä avuksi ripustelemaan. KIITOS! On niin huippua silloin, kun ei tarvitse päättää yksin, että mihin mikin taulu sopii.
En huomannut sitä pystyttäessä, mutta kotia tullessa tuntui, että on niin nälkä, jotta päässä pyöri. Olin siinä hötäkässä unohtanut syödä jopa aamupalan. Onneksi se en ollut minä, joka joutui näiden ruokapilojen kohteeksi meillä tänään. Tytöt tekivät pilojaan ja minä sain olla mukana juonessa. Mukavaa, kun saa luvan kanssa huijata kerran vuodessa.
Vieraskirjan unohdin tuoda kirjastolle, mutta vien huomenna.
Heh, fiksuja tyttöjä :)
VastaaPoistaHeh, voinen tuntea äidin ylpeyttä?;)
PoistaHah :D Ruokapila, miksen mä keksiny :D
VastaaPoistaEhkä jo ensi vuonna. Tai voishan sitä joskus ihan tavallisen päivänkin ratoksi...
PoistaMainio pila...onneksi näläisenä säästyit moisilta..:))
VastaaPoistaUusi lukijasi tässä kommentoi
Tervetuloa lukijaksi Ruusukummun Irmastiina!
VastaaPoista