Tipun rääpäleitä ja linnunpoikia

 

 

Meille tuli tipuja. Ihanan pieniä ja pehmeitä rääpäleitä. Ne taapertavat vähän samaan tapaan, kuin yksivuotias lapsi. Se on hellyttävää. Nyt me varjelemme niiden kopin lämpötilaa, vaihtelemme vesiastiaa ja vain katsomme niitä. Musta tipu nukkuu usein kipon päällä, pää retkottaen hauskasti. Näistä aion maalata vielä taulun.

Illalla saamme nukahtaa pieneen piipitykseen. Kun saavat ikää lisää, ne muuttavat pihalle kanalaan. Minkähän ikäisenä kananpojat lakkaavat piipittämästä ja alkavat kotkottaa tai kiekua?

Tiput kai innoittivat yks päivä maalaamaan pojan ja linnun (ei siis tipua).
Huomasin, että olen maalannut aika paljon lintuaiheisia tauluja tai tauluja, joissa linnuilla on joku osa. Keräsin tähän joitakin taulujen kuvia. Tässä eivät suinkaan ole kaikki.

Pitäisi etsiä jostain akvarellimaalaus, jonka tein vuosia sitten "On suuri sun rantas autius"- laulusta. Siinä villisorsan poikanen retkottaa vähän samaan tapaan, kuin tuo musta tipu kipon päällä.

 

 

 

" ei huomisen huolista huokaa..."

 

 

Koskikara ja elämänpuro

 

 

 

Rannalla

 

 

 

Enkeli ja lintu

 

 

Haikeus

 

"...taas kurkiaurat, saapukaa..."

 

 

 

"Olet vapaa, niin kuin lintu, joka kurkkii pesästään, meitäkin nyt tuuli kutsuu lentämään"

                                 Kaihoten nyt katselen, kun lentää tuolla lintu pienoinen,

                                 se nousta korkealle saa ja näkee kauniin, kauniin maan.

                                 Täällä nurmet, metsät vihannoi, puut vetten pintaan heijastua voi.

                                 Miksi jäisin ikävään, kun lintu siivin lähtee lentämään?

                                 Mä lapsi maanhan olen vain ja täällä tehtäväni sain.