Elämää

"Äiti, sää näytätä..., äiti, sää näytät..., äiti, sää näytät..." (ihanalta, toivoin kuulevani) "Äiti, sää näytät vähän hirviöltä. Siis vähän ja vaan hiuksista". Tällä kolmivuotiaan kommentilla alkoi viime viikonloppu, joka toi mukanaan paljon vieraita. Yritin toki sukia sulkiani, etteivät vieraat olisi säikähtäneet.

Perjantai-iltana meillä oli kylässä paljon yläkouluikäisiä, ihania nuoria. He istuivat nuotion ääressä ja juttelivat ja nauraa rätkättivät. Illasta jäi meille tosi mukava mieli.

Lauantai- iltana osa porukasta oli poissa kotoa. Minä loikoilin lopun porukan kanssa olohuoneen matolla jutellen. Muistelimme, millainen kukin oli ollut vauvana ja pikkulapsena. Näitä tarinoita lapset rakastavat. Onneksi olen pitänyt kaikista vauvakirjaa, sillä monta asiaa olisin unohtanut ilman niitä.

Sunnuntainakin saimme vieraita, ystäväperheen kylään. Mukava viikonloppu antoi voimia tähän työntäyteiseen viikkoon. Joka koostuu talkoilusta, lasten kuskauksista, taulujen kuskauksista, lasten kokeisiin kuulustelusta jne 

 

 

 

Eilen vein tauluja jälleenmyyjille. Rallattelin alkumatkasta sulalla asfaltilla, mutta kimppuun hyökkäsivät räntä- ja lumisateet. Raskasta lunta pyrytti paksuksi kerrokseksi tien pintaan. Minä en olisi uskaltanut ajaa lujaa, mutten hitaastikaan, kun rekat hönkäilivät niskaan. Huh! Mutta reissu tuli tehtyä ja paluumatkalla sade oli lakannut. Uusia tauluja on siis Pääkaupungin jälleenmyyjällä Taidepalvelu Saikkosella ja Lempäälän jälleenmyyjällä Ten Art:ssa.

 

 

 

Samalla taulunkuskausreissulla tämä tilaustaulu pääsi uuteen kotiin. Taulussa on asioita tilaajien elämän tärkeistä asioita. Taulussa on metsää, juuret, voimaa ja valoa.

 

 

 

Tänään lähti pinkka tilauksia, ystävänpäiväkortteja matkaan. Nyt menen jatkamaan tilaustauluja. Meneillään on kaksi hyväntuulista taulua lakeudelta.

Olen maalaamassa uutta korttimallistoa, joka julkaistaan keväällä, ehkä huhtikuussa. Mistä aiheesta sinä toivoisit korttia? Nyt saa ehdottaa ideoita!