Syksy on saapunut kaupunkiin

Syysloma ohitse ja arki alkoi huonosti nukutun yön jälkeen unisesti. Omaa syytäni osittain, kun en illalla malttanut mennä ajoissa nukkumaan. Sitten kun maltoin, niin nuorimmainen alkoi yskiä niin, että piti hänen kanssaan valvoa.

Monta komeroa sain lomalla siivottua ( laiska töitään lukee, sanotaan). Monta jäi siivoamatta. Nukkekodissa kutenkin kaikki on reilassa. Vaihdoimme järjestystä ja hommasimme uusia lamppuja. Pian alamme laittamaan sinne joulua.

 

 

 

Loman alussa kävimme Tallinnassa koko perheellä ja ystäväperhe oli mukanamme. Tallinnaan liittyy itsellä monta mukavaa muistoa. Olemme käyneet siellä monta kertaa, useimiten koko perheellä. Näin myös lapsille on tullut Tallinnasta monta erilaista muistoa. Tuossa kadunkulmassa katusoittaja soitti viulullaan Edward Griegin laulua, tai tästä ostimme marenkia jne. Mietimme myös, missähän kohtaa Virolaissyntyinen, sittemmin Ruotsiin muuttanut,  Ilon Vikland on lapsena asunut. Hänen kaksi lasten kirjaa omasta elämästään ovat täältä jostain. Kirjat ovat nimeltään: "Pitkä, pitkä matka" ja "Eeva, Sammeli ja Minä". Pidän erittäin paljon hänen kuvittamistyylistään ja nämä kirjat ovat koskettavia. Etenkin tuo " Pitkä, pitkä matka", joka kertoo sota-ajasta, on suorastaan järkyttävä, mutta onneksi se loppuu onnellisesti. Lapset toivovat aika usein sitä luettavaksi. Ehkä niissä kiehtoo se, että ne ovat totta.

                       

                               

                               

                               

                               

Minua kiehtovat syksyiset kadut. Tälläkin kertaa nautin. Vanha kaupunki on kaunis ja tunnelmallinen varsinkin illalla. Säät sattuivat olemaan mitä parhaimmat, joten kävelimme paljon. Sain jälleen uusia maalausideioita. Katu ja metsäpolkutauluja taitaa syntyä jälleen. Kiertelimme pakkoja, joissa lapset viihtyvät. Kävimme mm. kylpylässä, Avastus- tiedekeskuksessa, eläintarhassa ja söimme hyvin.

                              

                              

                              

                              
                              
                                   

                             
                     
                              

 

                                

           

 

 

 

 

                                                     

•                             Mitä miettinee apinaäiti pikkuinen ipana polvellaan?  

                                                
                         


                                 
Eläintarhassa on kyllä monenmoista eläintä ja eläimet näkyvät hyvin, mutta käynnistä jää vähän ahdistava olo. Näissä häkeissä on liian ahdasta ja virikkeitäkään ei taida olla riittämiin.

Ja takaisin Helsinkiin, missä tuttu pissapoika yhä lorottaa.

                                 

                                      



Kotia palatessamme aloin taasen maalata. Työn alla ovat Tyyneys ja Viisaus. Näiden aihe toivottiin tyyneysrukouksesta. Muita keskeneräisiä tilaustauluja ovat koivut, niittyvillat ja talot...

Kuvat: minä ja Petrus Mäkinen