Viime viikonloppuna vaihdoimme huoneita, eli kalusteita ja asukkaita eri huoneisiin. Se on aina isompi urakka, kuin alkuinnostuksessa muistaakaan. Huoneiden vaihdon neuvottelut olivat tiukat. Talostamme kun löytyy niitä suosikki- ja inhokkihuoneita. Joku ehti haukkua kotiamme liian pieneksi ja rumaksi. Kalusteemme ovat myös ihan kamalia ja toisiinsa yhteensopimattomia. Se saattaa olla tottakin. Emme mieheni kanssa ole innostuneita hamstraamaan kalusteita. Ne mitkä meille on hankittu, ovat pysyviä valintoja. Osa toki kiireessä SPR:n kirppikseltä rehattuja ja eiväthän ne silloin toisiinsa sovi. Kotimme ei ole suuri. Silti ne, jotka valittavat tilan ahtautta leikkivät kuitenkin toisensa luona ja saattavat rahdata yöksi patja toisen huoneeseen tai mennä viereen nukkumaan. Näin aika usein jotkut huoneet ovat kuitenkin tyhjillään.
Perjantain ja lauantain uurastimme pää hiessä. Paljon lähti tavaraa myös kierrätykseen ja roskiin.
Ihan myöhään illalla ehdin maalatakin. Minulla on pari vähän vaikeampaa taulua maalattavana. toinen on ilmakuva Helsingin yhdestä osasta ja toinen muuta arkkitehtuurista miljöötä, eli seinäjoen Aaltokeskusta. Yritän tehdä taiteelliset näkemykset näistä niin, että ne kummiskin tunnistettaisiin.
Viime sunnuntaina menimme aamusta Duudsonit aktivity parkkiin melkein koko perheellä. Sen lystin tarjosi Seinäjoen yrittäjät. Päivä oli oikein mukava. Lapset viihtyivät hyvin pomppien ja kieppuen. Meistä vanhemmista ei ollut siihen lystiin: minusta mahani vuoksi ja miehestäni selän vuoksi (joka nyt alkaa onneksi olla parantunut). Me keskityimme juttelemaan muiden yrittäjien kanssa. Emme ehtineet pomppia montaa tuntia, kun lähdimme lastemme isomummon luo, joka täytti peräti 95 vuotta. Mummolla on muisti tallella, joten on vaikeaa uskoa häntä niin vanhaksi.
Tämä taulu " Kirkkaita hetkiä" lähti viime lauantaina uuteen kotiin. Se oli tilaustaulu perheestä ja heidän mökkitiestään. Tätä maalatessa tuli kaiho kesään. Onneksi olemme menossa sitä kohti. Valoa on selvästi enemmän ja pidempään.
Tämän viikonlopun aloitin matkalla työkeikalla Tampereelle. Samalla hain kotitoimistooni muutaman kalusteen Ikealta. Otin matkaseurakseni neljä tytärtäni. Mukavasti meni matka jutellessa. Mahan kanssa matkustaminen kun alkaa olla jo vähän väsyttävää. Tänään on maalauspäivä. Minulla on työn alla iso (120x240cm) akustiikkamaalaus, johon tulee mäntyjä ja veden heijastuksia.
Ihania nuo möbleerauspäivät. Aluksi intoa täynnä roudataan tavaraa ja sitten meinaa jo väsymyskin voittaa. Mutta niin täynnä mahdollisuuksia ja muutoksia omaan kotiin saa noista huonekalujen liikutteluista ja kierrättelyistä! <3
VastaaPoistaIhanan onnellista loppuodotusta Sinulle! <3
Se on just niin. Väsyttää ja alkaa jo katumaan, että pitikin aloittaa, mutta sitten on kuitenkin tyytyväinen olo. Kiitos, nyt pien rv 36, ei ole enää pitkästi:)
Poista