Yllätysreissulla

" Hammaslääkäriin" sanoin, kun menin hakemaan lapsiani yksitellen koulusta tuntia ennen sen loppumista. Katsoin hetken heidän hölmistyneitä ilmeitään, kunnes kuopus sai luvan kertoa, että meillä on YLLÄTYS!


Olimme nimittäin esikoisemme kanssa miettineet, mitä mukavaa voisimme tehdä pääsiäislomalla. Päätimme järjestää yllätyksenä pikku reissun Tallinnaan. Jouduin kysymään lapsille koulusta vapaata vipan tunnin. Ihanat opettajat olivat siis juonessa mukana. Edellisiltana pakkasimme salaa matkalaukut. Lapset  kyselivät useampana päivänä, mitä tehdään pääsiäisenä? Eikö lähdetä mihinkään? Eikö tule vieraita? Kuivaa! Minä hykertelin mielessäni tyytyväisenä.
Yllätyksen paljastettua oli kiva huomata lasten reaktiot. Osa hihkui riemusta, osa oli hölmistyneitä, joku epäili, että häntä huijataan.

Satamassa oli poikkeuksellisen vähän väkeä. Tavallisesti meitä ei juuri edes huomata, kun solahdamme väkijoukkoon. Nyt huomasin yhden jos toisen huulilta, kun laskivat lastemme määrää. No, onhan meitä:).


Tarkoitus oli siis lähteä katsomaan Tallinnan kevättä, mutta...



 


 ...räntää satoi vaakaan ja paleli.


Siispä hyppäsimme bussiin (ts. ostimme sataman R-kiskalta bussiliput) ja ajelimme vain huviksemme aamutuimaan. Näimme siis Tallinnaa tällä kertaa isommalta alalta, kun tavallisesti. Menimme bussilla kauppakeskus Rocca al Mareen. Se on siinä eläintarhan lähellä, mutta näin kylmällä säällä eläintarha ei houkutellut.


 

 





Hotellimmekin oli eri puolella, kuin yleensä. Se sijaitsi vanhan kaupungin toisella puolella kylpylähotelli Park inn by Radison Meriton. Se oli kiva, erityisesti kylpylän vuoksi, jossa kävimmekin molempina päivinä.

Tyttö ikkunalla


Onneksi toinen päivä oli aurinkoinen, vaikkei lämmin sekään. Hiimailimme vanhassa kaupungissa, puistoissa ja kirkoissa aistimassa pääsiäistunnelmaa.

Kevein kengin kevätsäässä.


Yllättävän hyvin jaksoivat lapset kulkea, vaikka kävelimme monen monta kilometriä. Vinkunaakin tosin välillä kuului.











Kun ajelimme yöllä kotiin. Rakkaat ystävämme Inkoosta olivat sillä aikaa saapunet meille. Aamulla sitten tapasimme heidät. Heidän perhe oli kasvanut yhdellä koiralla viime näkemästä. Lapset hoivasivat koiraa mielissään.


Oli mukava, sosiaalinen pääsiäinen. En siis maalannut sipaustakaan pääsiäislomalla. Nyt olen sitten ollut täysi höyry päällä.

2 kommenttia

Kiitos kommentistasi!