Katsoin ikkunasta ja mitä näinkään: Mustarastaan! Mikä valtava ilo ja kevään voima tuntuivat sydänalassa asti. Mikä ihanampaa, kun mustarastaan laulu varhaiskevään illassa. Tämä lumen määrä meinaa uuvuttaa ja tulee tunne, että kevät ei koita ikinä.
Minä haluaisin kääntää mieleni jo kevättä päin. Onneksi aurinko on näyttäytynyt jo useana päivänä. Etsin kaapista auringonkeltaisen pöytäliinan. Saman värisen, kuin keinutuolini ja uudet Ora:n rattaamme. Mielessäni jo kuljen aurinkoisia teitä lykkien keltaisia vaunuja, joissa pienin ipanamme nukkuu. Olemme lasten kanssa suunnitelleet ottavamme näille reissuille usein eväät mukaan ja nauttia elämästä ja keväästä.
Kävin Metsolassa blogin Riitan kanssa jokin aika sitten Porissa. Vein tauluja asuntomessukotiin
(esittelen sen myöhemmin). Samalla vein sille suunnalle muitakin tauluja. Sillä reissulla vierailimme myös Ora:n tehtaanmyymälässä. Olinhan alkanut haaveilla aurinkoisen keltaisista oran vaunuista tulevalle vauvalle. Oran tehtaalla olivat sitä mieltä, että tottakait keltaisen keinutuolin Virpi tarvitsee Oran kanttarellit. He halusivat seinälleen taidettani, joten tämä on tällainen taide-/blogiyhteistyöjuttuna toteutettu.
Ora:n rattaat ja vaunut suunnitellaan ja ommellaan Suomessa. Vaunut ommellaan Porissa eri tilassa, missä tämä tehtaan myymälä on, mutta täälläkin on pieni ompelutila, jossa ommellaan jotain pieniä osia.
Nämä värit houkuttelevat haaveilemaan aurinkoisista päivistä.
Ihanan keltaiset pirteät vaunut. En ole ennen tällaisia Kantarelleja nähnytkään.
VastaaPoistaKaikkea hyvää odotuksen viimeisiin päiviin. <3