Pääsiäinen vei talven pois

Ajelin eilen aamulla viemään tauluja jälleenmyyjille. Laitoin radion päälle, kuten tapanani näillä matkoilla usein on. Heti alkuun toimittaja kertoi, miten lentokoneen kaappaus on par aikaa menossa. Sitten tuli mainintaa Brysselin pommituksesta ja Ylivieskan kirkon polttamisesta, hallituskriisistä... Mieli kääntyi matalalle. Tuli huolestunut olo, vähän pelottavakin.

Päätinkin laittaa radion kiinni, aloin kuunnella hiljaisuutta (jos hiljaisuudeksi voi pakettikoslan kyytiä sanoa) ja katsella, miten aurinko nousee sumuisten peltojen ylle. Joutsenparvikin lensi. Kevät tulee!

...ja elämä jatkuu, eikä huomisen huolista tarvitse huokailla.

Suunnittelin mielessäni tulevaa kevättä ja kesää.

 

Mietin omenankukat taulua, jonka ainakin vielä maalaan seuraavaan taideiltaan. Se on Kouvolassa ts. Valkealassa Sisustuskahvila Kaarnasydämessä keskiviikkona 13.4. klo 18.30- 20.00. Se on taideilta rakkaudesta. Siellä kuullaan kauniita lauluja Sopraano Kaisa Penin ja Mezzosopraano Mari Lavikaisen laulamana. Pianoa soittaa Heini Ertolahti. Minä tuon rakkausaiheisia maalauksiani sinne.
Odotan innolla tätä keväistä iltaa! Linkki tapahtumaan tästä




Pääsiäisen vietimme kotosalla. Lauantaina maalailin, mutta muut päivät saivat pensselitkin levähtää. Kävimme pulkkamäessä viimeisen kerran tälle talvelle. Niin ne lumet sulivat:). Oli muutenkin mukava ulkoilla. Parina iltana saimme vieraita. Meillähän tämä maaliskuun elämä on juhlasta juhlaan. On neljän lapsen synttärit.

 

 

 

 

 

 

 

Lauantai-iltana kävimme perinteen mukaan kokkoajelulla. Hieman turhan suureellista menoa senkin suhteen on näillä lakeuksilla. Tämä ei silti onneksi yltynyt metsäpaloksi. Toki puiden latvat kärventyivät aika lailla.


Tänään olen pessyt talvivaatteita pois ja nyrpistellyt vr:n lakolle. Olin jo varannut liput huomiseen junaan. Onneksi Onnibussi pelastaa tilanteen.

Lasten riemu tennareista raskaiden talvikenkien jälkeen on joka kevät yhtä suuri.