Perhereissulta kotiutuessa

Kotipihalla meidät toivottivat tervetulleeksi hyttyset ja seuraavana päivänä sade. Oli vähän hönttänä olo, kuten aina reissusta palatessa. Tätä reissua oli odotettu kaikista reissuista eniten. Tästä reissusta oli puhuttu lähes joka päivä puolen vuoden ajan.

 Marraskuussa meillä oli ystäväperhe yökylässä. Oli pimeää, koleaa ja satoi räntää vaakatasoon. Aloimme haavella kesästä ja mietimme, että lähtisimmekö yhdessä reissuun. Minua paleli, joten ehdotin Espanjaa. Onneksi ystävämme ovat yllytyshulluja, joten se oli sillä päätetty. Meillä molemmilla on isot perheet, joten reissu noin pitkälle vaatii monenlaista järjestelyä, mutta olihan meillä ihan hyvästi aikaa.

Tämän reissun onnistumista jännitimme kai enemmän, kun mitään reissua koskaan ennen. Reissu onnistui reilusti yli odotusten. Ja nyt se on ohi. Haikeaa. Toisaalta on ihanaa olla kotona ja elää arkea. Suomenkin suvi tuoksuu hyvältä. Voimmehan palata kuvin ja muistoin matkalle uudelleen. Voimme haaveilla uudesta matkasta, vaikkei se toteutune ihan lähiaikoina.

 

Aion kertoa reissustamme toisessakin postauksessa, sillä itse luen mielelläni matkapostauksia silläkin ajatuksella, että missä kannattaa käydä. Tätäkin reissua ennen luin monia blogeja, joissa kerrottiin Espanjan reissuista. Niidenkin perusteella päätimme kaupunkeja, joissa vierailimme.

Yhden Espanjataulun olen jo aloittanut. Siinä on valkoisia taloja rinteessää, kuten Rondassa on. Laitan kuvan myöhemmin. Tai tule katsomaan taulua Kesägalleriaani 6.7-7.8 Seinäjoen Torikeskukseen. Kavereinani myymälässä ovat Lumilapset lastenvaatteineen sekä karkkien, hattaroiden ja popcornien kanssa Naurava naapuri.



Ihania kesäpäiviä toivottelee Virpi (joka, pakkaa tällä kertaa asuntovaunua)

Myrsky-yönä

Kuuntelen myrskyä. Välillä räpsähtelevät valot. Toivottavasti eivät mene sähköt poikki. Pihalla on pimeää, kun lokakuun yönä. Vähän tulee jopelo olo. On nuita puitakin tuossa talon ympärillä aikamoinen lauma. Mätkähtääköhän joku mänty kohta taloa vasten? 

Olen kuunnellut myrskyä jo monta tuntia ja maalannut tyyntä. Tyynnyttänytkö itseäni? Toisinaan maalaan kyllä myrskyisiä tauluja. Niissä on voimaa. Näissä on tyyntä ja usvaa.

Olen siivonnut ja käskyttänyt muitakin siivoamaan kotia. Mukavampi olisi suunnitella koristuksia ja tehdä pikkuleipiä, mutta täytynee ensin saada kämppä kuosiin. Meillä on rippijuhlat lauantai-iltana. Tällä kertaa päätin, että siirrän osan leipomuksista muille ja käytän sen ajan maalaamiseen. Taidamme saada näin paremmat eväät pöytään. Olen vain tottunut tekemään juhliin lähes kaiken itse tai yhdessä isoimpien lasten tai mieheni kanssa, joten jokin kynnys piti ylittää tilatakseen herkkuja toisilta. Olen tyytyväinen päätökseen. Olen saanut maalattua ja minä en tunne stressiä juhlista. Jotain olen toki leiponut itsekin.

Esikoinen sai peruskoulunsa suoritettua. Kävimme yks ilta ajelulla kiertelemässä Kuortaneella, missä asuimme muutaman vuoden, kun Oulusta eteläpohjanmaalle muutimme. Kävimme katselemassa ja kuvaamassa esikoisen lapsuuden tärkeitä paikkoja. Tässä koulussa hän aloitti eskarilaisena.


Nyt on hipsittävä nukkumaan. Toivottava, että uni tulee. Toivon huomiselle tyyntä ja lauantaille aurinkoista.

Suotunnelmia

 Aurinko kun päätti retken, siskoistaan jäi jälkeen hetken päivänsäde viimeinen...

...Hän miettii, miksi toinen täällä valon lapsi on ja toinen yötä rakastaa...

Emme lähteneet kuvaamaan tuota laulua, mutta alkoipa se soida mielessäni, kun näitä kuvia katselin. Olen tainnut aiemminkin mainita, että lempikukkani on niittyvilla tai suovillaksihan sitä myös kutsutaan. Ne ovat kuin pienen peikon tai menninkäisen hiuksia. Suomaisema on yksi kauneimpia maisemia, mitä tiedän. Kaikkein kauneimmillaan se taitaa olla näin alkukesästä, kun on valkoisten kukkien aika.

Onneksi meillä on tässä ihan lähellä suo, jolle on laitettu pitkospuut, joten voin käydä latautumassa siellä usein. Suomaisema on herkkä, mutta jostain syystä myös haikea. Sellaista tunnelmaa rakastan. Sellainen tunnelmaa tahtoo tulla myös tauluihini.

Suolla on myös vähän pelottavaa, kuten metsässä yleensäkin, jos on yksin.

Näillä pitkospuilla ei voi eksyä (vaikka minä voin melkein missä vaan). En silti koskaan lähde metsään yksin.

Tälläkin kertaa tähtäsimme lenkkimme auringonlaskun aikaan. Tällä kertaa puetutin tytöille mekot ja otin kameran kainaloon. Näin kaunista siellä oli.

Petrus -poikani oli kameran kanssa myös mukana. Kaksi alla olevaa kuvaa ovat häneltä. Lisää kuviaan instagramissa; petrus_mac.

Olen maalannut useita tauluja, joissa on niittyvilloja, suomaisemaa tai tunnelmaa tuosta maisemasta. Nuo värit ja usvaisuus kiehtovat. Tämä on sellaista keijujen ja peikkojen maisemaa. Tämänkin suoretken jälkeen iski heti maalausvimma.

Retkipäiviä ja tilaustauluja rakkaista

Eskarilaiset aloittivat kesälomansa tänään. Heillä on takanaan huippu vuosi. Olemme iloinneet heidän kanssaan kaikista kivoista jutuista ja retkistä, mitä ovat tehneet. Molemmat tytöt kypsyivät vuoden aikana koululaisiksi, oppivat lukemaankin.  Alkuun molemmilla oli opettelua aamuheräämisten kanssa, sillä ovat saaneet koko ikänsä eskariin asti herätä aamuisin omaan tahtiin (vanhempiensa lailla ovat aamu-unisia).

Tällaisen kampauspäivän jälkeen he tulivat kotiin aivan erityisen iloisina. Olivat käyneet parturikampaajaopiskelijoiden luona laitattamassa hiukset ja menneet sitten syömään ravintolaan oikein pitkän kaavan kautta.

Olemme saaneet viettää muutamia hitaita päiviä. Olen nauttinut niistä. Olemme ehtineet tehdä vähän retkiäkin.

 

Olen saanut erittäin mielenkiintoisia tilaustöitä. Sellaisia hyvin henkilökohtaisia, jotka ovat herättäneet minussa tunteita. On ollut mukava maalata näitä tauluja pihalla. Olen maalannut rauhassa ja pitänyt haahuilutaukoja. Kaikkiin näihin tauluihin tilaaja on toivonut läheisiä,  rakkaita ihmisiä.

Alla oleva taulu on lahja lapsilta vanhemmilleen. Haastavaa oli tämän maalaus, sillä yritin saada hahmoista vähän näköisiä sanallisen kuvailun perusteella. Aivan vieraita nämä ihmiset minulle. Lähetin kymmeniä kuvia taulun tilaajalle maalauksen aikana: "näyttääkö 5 vuotiaalta tytöltä jne".
Haastavaa, mutta innostavaa oli maalata tämä. Kuvan ottamisen jälkeen muuttelin vielä vähän taulua, mutten muistanut ottaa enää kuvaa.

Tämän " Muistoissa"- tilaustaulun lähetin tänään matkaan. Taulu toivottiin muistoksi edesmenneelle rakkaalle.

Tämän taulun tilaajat kuvailivat minulle vähän lapsiensa luonnetta, jotta osaisin sijoittaa heidät tauluun tekemään jotain. Taulusarjassa on onnellinen kesäpäivä, kesämökin pihapiiri ja kaikki lapset vielä lapsia. Samaiseen kotiin tuli vielä neljäskin taulu (kuva alla).

Saunamökkimme edistyy. Minä olen maalaillut sen seiniä.  Vois luulla, että mökin maalaaminen sujuu minulta, mutta yllättävän hankalaa on maalata tasaista jälkeä. Puuduttavavan yksitoikkoistakin. Onneksi tätäkään ei tarvitse tehdä yksin. Kaikki isoimmat lapset ovat jollakin tavalla mukana rakentamassa. Pienimmät lapset huolehtivat siitä, että saan maalaustaukoja. Kukin vuorollaan on äidin palvelusta vailla.

Tilasimme hirsimökin Savon talo ja kalustolta. Tuosta yrityksen sivuille:  ST Loghomes.

Saunan seiniä ja muita yksityiskohtia asuntomessuilla

Aina silloin tällöin joku kysäisee, että joko olette pihasaunan rakentaneet. Nimittäin muutama vuosi sitten Ilkan toimittaja kysyi, että meneekö tauluista saadut rahat perheen elättämiseen vai johonkin tiettyyn juttuun. Tulin kertoneeksi hänelle ja hän lehteen kirjoitti, että haaveenamme on  rakentaa joskus pihasauna. Se haave on istuntunut sinnikkäästi meissä vuosikausia. Oikeastaan siitä asti, kun ostimme tämän kodin 9 vuotta sitten. Haave on laajentunut vielä saunan lisäksi pukuhuoneeseen ja saunatupaan.

Nyt se vihdoin on aloitettu ja jo kovin valmiin näköinen. Työtä on toki pitkästi edessäkin päin.

(Teen mökistä oman postauksen myöhemmin.)

Siksi asuntomessujen bloggaripäivänä viime lauantaina oli erityisen kiinnostavaa kierrellä juuri saunoja. Oma ajatus mustasta saunasta vahvistui.
Tässä Villa Roihussa oli tosi kaunis saunan seinä. Pidin erityisesti myös tämän kodin lastenhuoneesta. Sekin ilahdutti, että tämä kohde on asukkaidensa näköinen. Talon tuleva asukas kerotoi, että on saanut tähän kotiin kimalletta, kuten on halunnutkin:).


Minä en ehtinyt kiertää kaikkia kohteita, sillä esittelin myös itse "Pikkuusen paree" kohdetta.
Tästä kohteesta ovat kirjoittaa Home White Home bloggari ja After the storm bloggari näin.
Tähän kotiin pihasuunitelman on tehnyt Pro agrialta Marika Turpeinen.

Talo Markki on koti, jonka ulkonäkö miellyttää minua erityisesti. Myös sisältä se on kaunis ja rauhallisen näköinen. Paras kohta tässä kodissa on mielestäni ruokailutila, eli ruokapöytä puunvärisen kehokon sisällä, jonka pääty on isoa ikkunaa. Talo Markki nimisestä blogista voi lukea kuulumisia tämän kodin rakentamisesta.

Talo Nixi on Markin naapuri ja se on myös ulkoaopäin minun silmääni mielyttävän mallinen. Sisällä ihailin parketin ja keittiökaappien väriä. Pun väri tuo lämpimän tunnelman. Talon on rakentanut Seinäjokinen rakennusfirma Sarkoa. Se oli meidän blogipäivän yhteistyökumppani.

Tämän rivitaloasunnon oli sisustanut Pentik. Koti oli lämpimästi sisustettu. Tykkäsin erityisesti tiiliverhoilusta vessassa ja kodinhoitotilassa. Tässä kodissa on myös mukavasti väriä.

Hartmankoti Ruutu oli kohde jonka näkemistä odotin eniten. Vahingossa kuitenkin kuvasin vähiten:/, Taisin unohtaa kameran jutellessani Rasmusvauvalle ja Elinalle. Ihailen Sisustus room2:n Elinan tyyliä sisustaa. Hänen tyylinsä on harmonista, mutta rohkeaa. Olen kuullut hänestä hyvää palautetta asiakkailtaan. Tässäkin kohteessa on varmasti  tulevan kodin asukkaat olleet vahvasti mukana sisustamassa. Koti Ruutu on ajattomasti ja herkästi sisustettu. Taloon on valittu todella kaunis House 2:n:n keittiö.

Tässä kodissa on paljon taidetta. Kollaasin kuvat ovat Niittylän lapset bloggarilta.  Lipaston päällä oleva taide on minulta ja IrinaK:lta:lta. Talon ulko-oven läheisyydestä löytyy myös iso kuvakollaasi Tuukka Kivirannalta.

Kannustalo pohjanmaa ihastutti persoonallisuudellaan. Myös monipuolinen taide teki tästä kohteesta mielenkiintoisen. Talossa näkyy arkkitehdin ja sisustussuunnittelijan hyvä yhteistyö. Tämän kohteen arkkitehtinä on toiminut Kannustalolta Kati Rasku ja sisusutussuunnittelijana Helena Karihtala.

 

 Tämä kohde on niin överi, että tulee väkisellä hyvälle tuulelle....

 Kimara Katariina on modernin pohjalaistalo, jonka pihapiirissä saimme nauttia herkullisia eväitä.

Kiitos katujuhlan järjestämisestä Villa Bohemian Hanna ja Siskonpeneelisoppaan blogin Tiina

"Pikkuusen paree"

Kävin viemässä lauantai-iltana taulut nyt lopullisesti tähän asuntomessukotiin. Siellä oli menossa sisustuksen viimeiset silaukset. Kuvaukset alkavat tällä viikolla.  

 

 

 

 

 

 

Messukohde numero 42 sijaitsee aivan alueen alussa, jos tullaan Törnävän sairaala-alueelta päin. Tässä

Kuvassa tuo oikean puoleinen risteyksessä oleva valkoinen koti.  

 

 Kuva otettu Asuntomessujen nettisivuilta

 

Tämä koti on Finlamellin Timberkoti. Se on talon asukkaiden toiveiden mukaan muokattu Kaisla 160
vakiomallista. Talossa on  isot lasiseinät, jotka luovat siihen avaran ja valoisan tunnelman.

Talo on rakennettu nelihenkisen perheen kodiksi. Tämä on siis ihan aito koti, johon tämä perhe muuttaa messujen jälkeen. He myös sisustavat kotinsa juuri heidän kodikseen. Suunnittelussa on
huomioitu, että tilat toimivat vielä lasten muutettua pois kotoa. Neliöitä on käytetty
yhteisiin oleskelutiloihin ja terassiin.

Talon asukkaat halusivat ottaa talon joka vaiheessa huomioon laadun. Niinpä talokin sai nimekseen
"Pikkuusen Paree". Nimi on annettu pilke silmäkulmassa. Koti on hyvin tehty, kaunis ja yhtenäisesti sisustettu, muttei mitenkään pröystäilevä nimestään huolimatta;). Minusta se on ennen kaikkea lämmin ja sydämellinen koti, ihan asukkaidensa näköinen. Olen nimittäin käynyt taulujeni kanssa tässä kodissa niin monta kertaa, että olen oppinut tuntemaan vähän sen asukkaita.

Huoneistoala: 147 m², 4h+k+rt+s+autokatos ja varasto

 

 

Tämän kodin sisustustuksen on suunnitellut perheen kanssa yhdessä Sisustussuunnittelu Mäkelä& Roos:sta Nina Mäkelä

 

Tähän kotiin olen saanut tehdä kaksi isoa maalausta tilaustyönä. Olohuoneen taulun nimi on " Tänne palaan". Siihen on kätketty mukavia muistoja matkalta, matkoilta. Toinen taulu on sijoitettu makuuhuoneiden lähelle ja siihen asukkaat toivoivat kaisloja ja aamun tunnelmaa. Ajatus siitä, että joka aamu saa aloittaa alusta ja nähdä uuden päivän valon. Taulu sai nimekseen " Sarastus".

 

 

Kesägalleria keskustaan 6.7.-7.8.2016

Seinäjoki saa asuntomessut tänä kesänä. Ne ovat työllistäneet minua viime viikot. Kerron pian, missä kohteissa on taulujani. Laitan kuviakin myöhemmin, kun kodit ovat sisustettuja. Nyt siellä on menossa viimesilaukset. Kuvaukset alkavat ensi viikolla. 

Asuntomessujen ajan minulla on galleria Seinäjoen keskustassa. Olen siitä valtavan innoissani, koska tila on huippu juuri galleriaksi. Siinä on isot ikkunat ja hyvin tilaa laittaa taulut esille. Ikkunoista on näkymä torille. Galleria sijaitsee Torikeskuksen yläkerran pop up tilassa.

Avaan galleriani 6.7 ja se on avoinna aina elokuun 7. päivään asti.


Samaan tilaan tulee ihana, pieni karkkipuoti. 

Otapa asiaksi tulla moikkaamaan meitä samalla reissulla, kun tulet asuntomessuille. Odotamme sinua!

 Tänään kävimme vähän mittomassa tiloja.



Olen siirtynyt maalaamaan pihalle. Yhtä riemukas olo taitanee olla lehmillä kesälaitumelle päästessään. Onhan se eri maalata metsää metsän reunamilla, kuin ikkunasta kuusia kurkotellen.

Tämä suuren suuri taulu on vallannut olohuoneemme. Se pääsi isomman oikeudella tilaustaulujonon ohitse. Anteeksi ja kiitos ymmärryksestä. Ihan en ole pysynyt kaikissa tilaustauluissa aikataulussa. Se on meinannut tuottaa stressiä, kun haluaisin pitää lupaukseni.

Tämä iso taulu on tuottanut valtavasti iloa, vaikka perhe vähän vihjaileekin sen olevan aika hallitseva. Tämä on tilaustaulu ja sain aika vapaasti maalata ja minä olen oikein revitellyt. Ihanaa! En saanut mitään aihetta, mutta kun en osaa aiheetta maalata, valitsin värejä maapallosta ja muotoja maista. Katselimme lasten kanssa maapalloa ja haaveilimme, missä kaikissa paikoissa haluaisimme käydä. Aloin lapsellisesti leikkiä ajatuksella, ettei missään maailman kolkassa olisi levotonta, nälkää tai muuta hätää. Tämä taulu ei ehkä ole vielä valmis, mutta sai jo nimekseen " Maailman onnellisin päivä".