Tällä viikolla saan uudet kortit painosta. Tässä yksi malli.
No, ei kuitenkaan ihan näin! Tulipa vain mieleen, että ajatella jos olisin tähänkin vuodenaikaan reipas ulkoilmaihminen.
Heräsin kylläkin laittamaan lapset kouluun, mutta olin enemmän tokkurassa, kuin he. Paleli. Miksi minä tyhmä valvoin taaskin liian myöhään? Onneksi illalla lämmitetty takka oli yhä lämmin. Värjöttelin sen edessä ja kannustin lapsia syömään edes vähän jotain. Itselleni ei aamuisin maistu aamupala ja usein päivä on jo pitkällä, kun muistan etten ole syönyt mitään. Ensimmäisenä mielessä saattaa käydä suklaa, mutta olen ollut nyt 2 kuukautta sokerilakossa. Yksi tyttäristäni alkoi kanssani tähän projektiin. Olemme luvanneet itsellemme viikossa yhden herkuttelupäivän. Se on ollut yleensä perjantai. Onnittelen itseäni, sillä en olisi ikinä uskonut, että pystyn tähän.
Olen saanut niin usein positiivista palautetta, että aloin ehkä jo luulla, että ymmärrän heti millaista taulua asiakas ajattelee. Kadotinko jonkin yhteyden?
Tarvitsin siis tämän viime viikolla aloitetun maalauksen, jota tänään jatkoin. Tähän tauluun tuli mieleni maisemaa. Tyyneyttä, halua ymmärtää ja hiukan haikeuttakin. Tuo tyttö on kesyttänyt linnun, mikä on vaativa tehtävä. Hän haluaa ymmärtää sitä. Se on kuin luovuus, joka pitää houkutella luo. Se vaatii aikaa ja tilaa hengittää. Olen maalannut useamman tämän aiheisen maalauksen. Minulle nämä ovat ymmärrys - tauluja. Milloin mitäkin asiaa pitää työstää näitä ymmärrystauluja maalatessani.
Nyt aion mennä nukkumaan ollakseni huomen aamuna pirteämpi. En sentään kuitenkaan juoksulenkille heti aamusta lähde. Mutta jos kävelylle iltasella.