Koivukuja

Kun olin ihan pikkuinen, kotiimme kuljettiin koivukujaa pitkin. Muutimme myöhemmin, mutta lapsena, kun piirtelimme haavekotien kuvia, minun talooni kuljettiin aina koivukujaa pitkin.

Sitä en kotitielleni saanut, mutta metsätien kumminkin. Tämä taulu on tilaustyö tilaan, johon kuljetaan ihanaa, kotoista koivukujaa pitkin. Sain vapaat kädet taulun maalaamiseen. Aiheen keksin heti. Väreiltään sen pitäisi ainakin käydä, sillä olen maalannut tämän suurimmaksi osaksi samoilla seinämaaleilla, kun tilan seinätkin. Ihan vähän jännittää, että tykätäänkö tästä...

Taulun koko 50x100cm

Juttu Ilkassa 26.10

Linkki juttuun

Tauluja kodeissa

Olen jo pitkään aikonut tehdä tänne omaa sivua tauluista, jotka ovat päätyneet ihanien kotien seinille. Minulla on kaino toive, että jos olet ostanut minulta taulun, niin kuvaisit sen kotiseinälläsi niin, että ympäristöä vähän näkyisi ja lähettäisit sen minulle. Olen jo saanut joitakin kuvia. Joitain olen itse kuvannut. Tässä linkki faceen yhdestä taulustani ja kohta laitan tänne itse lisää.

Kaupunkikodissa



ja täälläkin näytti olevan ihan yllättäen taulujeni kuvia. Tämän kodin tauluista minulla on itse kuvaamianikin kuvia.

Mutta ennen kuin kukaan ennättää kysyä, niin en maalaa muotokuvia. Liian vaikeita/aikaavieviä minulle. Pienkikin siveltimen veto voi muuttaa kohteen ihan erinäköiseksi ja yrittääppä vielä miellyttää kohdetta.... Nämä olivat silti hyvää harjoitusta minulle

Metsolassa

Tässä ottamiani kuvia tauluistani uudessa, kauniissa kodissa.

 

Nämä allaolevat kuvat sain sähköpostiini, kiitos!  Ja nämä kaikki tulevat tuonne yläbanneriin erillisen sivun taakse, kun joudan laittamaan.

 

 

 

 

 

Näyttely Nurmon kirjastossa 21.10-17.11

Tuli pieni aikataulumuutos Nurmon näyttelyyn.

"Valot taas heijastuu asfalttiin" - Akryyli-sekatekniikkamaalauksia Nurmon kirjastossa. Tervetuloa!

Kiitos

En minä tiedä, miten saisin välitettyä sen kiitoksen, mitä nyt tunnen. Olen saanut niin paljon ihanaa palautetta näyttelystä. Taulujakin  on varattu jo monta ja tilaustöitä tullut. Ihan huippua! Toivottavasti tilaustyöt onnistuvat. Olen päättänyt tallettaa kaiken tämän hyvän mieleni sisälle sitä päivää varten, kun saan huonoa palautetta tai ketään ei kiinnostakaan tauluni. Sitäkin vähän pelkään, mutta nyt iloitsen.

ja nyt maalipurkille

ps. Käsityömessuilla kävin puoli päivää edustamassa sisustus room2 osastoa. Siellä oli pari tauluani somisteena

Tässä kopioituna juttu Raahen-Seutu lehden nettiversiosta

Teksti ja kuva Sari Ohinmaa

Virpi on ehta luonnonlahjakkuus

 

 

 

 

Esikoisnäyttelyn pystyttäminen syntymäkaupunkiin jännitti Virpi Mäkistä.
Raahelaisessa kahvila Hipussa oli sentään vastassa jotakin hyvin tuttua: samantyyppinen keltainen keinutuoli, jossa Mäkinen maalaa pienimpiä töitään kotonaan Seinäjoella.
Viitisen vuotta tosi mielellä maalannut Mäkinen on yhdeksänlapsisen perheen äiti, koulutukseltaan merkantti, lähihoitaja ja sosionomi. Vanhin lapsista on 13-vuotias, nuorin 10 kuukautta.
Nainen itse on yhdeksänpäisestä sisarusparvesta kotoisin, joten lapsilaumassa ei ole hänelle mitään uutta ja ihmeellistä. Lapset ovat ihme ja lahja ja ne on otettu vastaan. Kuvantekeminen lävistää Mäkisen elämän, joten lapsiluku ei sitä hidasta, päinvastoin. Elämä on hänelle koko ajan elämää.

Hipun näyttelyssä hämmästyttää Mäkisen valmius kuvantekijänä.
Hänellä on oma tyylinsä, jossa on piirustuksellisuutta, mutta myös rohkeaa tyylittelyä ja suurpiirteistä tunnelmointia. Tuntuu, että tunne on vienyt palettiveistä enemmänkin kuin ajattelu.
Kuvissa on syvyyttä ja uskallusta. Niitä voi kuvatekstittää omilla ajatuksillaan. Kai tulet ennen kuin pimeään mä jään on hyvä esimerkki kaihtamattomasta, riisutusta tyylistä.
Mitä lähemmäs esittävää Mäkinen menee, töihin tulee selittävyyttä ja mielenkiinto karisee. Etäisyys on Mäkisen juttu, siinä on hänen voimansa.

Kaikki alkoi vahingossa. Yksi ja toinen alkoi pikku hiljaa ostella töitä Mäkisen käsistä. Vakavammin hän alkoi paneutua maalaamiseen maatessaan sairaalassa Seinäjoella kaksosia odottaessaan. Muutaman viikon pakkolevon aikana alkoi syntyä kuvia – ja ne menivät kaupan.
Innostavaa on myös seinäjokisen sisustussuunnittelijan kanssa alkanut yhteistyö. Mäkinen maalaakin monet töistään tilauksesta.

Tuulen laulu -näyttely Kahvila Hipussa Raahessa 9.11. saakka.

Taidenäyttely Raahessa Kahvila Hipussa nyt

 30.9 - 9.11. 2013. Tervetuloa!:)

 

Hippu 

 

 

 

 

 

 

Tuulen laulu

Virpi Mäkisen akryyli-sekatekniikkamaalauksia

Olen Raahesta kotoisin ja tuuli vinkuu korvieni välissä vieläkin. Tuulen laulussa lyövät aallot rantaan, lentävät ilmassa hehkuvan keltaiset lehdet. Seisovat Brahenkadun puiset talot, kauniisti ja arvokkaasti. Ikkunoista tuikkivat lämpimät valot syyskuun kiiltävänmustaan iltaan.

 

Ikävä kotiseudulle iskee syysmarkkina-aikaan. Kuin lapsena hyvässä myötätuulessa vintattiin kohti museonrantaa. Minun mereni on nykyään Etelä-Pohjanmaan lakeus. Tieni on kulkenut Seinäjoelle. Yhdeksän lapsen äitinä ja yhden miehen vaimona elämä on värejä täysi. Ateljeeni on keltainen keinutuoli. Siihen istahdan, kun talo illalla hiljenee. Paletti ja pensselit alkavat laulaa. Tämän näyttelyn maalaukset kertovat meri-, kaupunki- ja lapsuustunnelmista.

 

 

 

Tässä siis näyttelyn esittelyteksti, jonka siskoni kirjoitti yhteisten ajatustemme pohjalta.

Korttiale:)

Taidenäyttelyn kunniaksi taidekortit alennuksessa. Nyt 1kpl = 1e ja 15kpl = 10e

                                                                                  A4 Printit 1kpl 5e ja 3kpl = 10e


Korttikauppa


Raahessa kortteja myy Alman Kammari 

"Tulisit aivan hiljaa..."

 

 

"Tulisit aivan hiljaa..."

 

( Saima Harmajan runosta)

 

 

Tänään siskoni ovat auttaneet minua nimeämään näyttelyyn tulevat taulut. Voin siis huokaista helpotuksesta siltä osin. Suurin osa tauluista on saanut tunnelmansa haikeista, kauniista lauluista ja runoista. Minua vaivaa, kun tuossa kuvassa talon seinä näyttää vinolta, mutta taulussa se ei ole vino. Kun rajaa kuvan, niin se vetää vähän viivoja vinksalleen.

" Kai tulet pian ennen, kuin pimeään mä jään..."

 

 

Päässäni soi syyslaulu, siitä syntyi taulu.

Männyt, nuo turvalliset, varmat puut

Sain alkukesästä tilaustyön: männynrunkoja.
Koko kesän olen niitä katsellut eri valossa, katsellut läheltä ja kaukaa, ihastellut. Minusta tuntuu, että männyt ovat turvallisia, varmoja puita. Olen kesän aikana maalannut monta taulullista männynrunkoja opettelumielessä ja männyistä intoutuneena. Näyttelyihinkin taitaa tulla jokunen mänty...

Vuodenaikoja

 

 

" Ottaisin minä mörrimöykyn, jos vain kiinni saisin"

















 

 

 

 

Tilaustyö
 

 

 

 

Sisustus room2

 

 

 

Olen iloinen ja noh, myönnettäköön, vähän ylpeäkin yhteistyöstäni sisustusalan ammattilaisen kanssa. Elina Ristimaa omistaa yrityksen nimeltään sisustus Room2. Hän tekee sisustussuunnitelmia ja avaa pian toimistonsa yhteyteen Seinäjoen  Rengastielle modernin sisustusliikkeen. Jahka ovet aukaistaan, niin lähteekö joku mun kans yhessä het vauhdilla ostoksille:) ? Olen päässyt jo näkemään, mitä kaikkea ihanaa siellä myydään.  On siellä näytillä ja ostettavissa muutamia minunkin taulujani, ja Elinan kanssa voi sisustussuunnitelmaa tehdessä miettiä, millaisia ja minkä värisiä tauluja voisi seinille tai hyllyjen päälle sopia.

Tästä room2 faceen

Erämaamökkeilyä ja Kahvila Hippuilua

Kotona jälleen!  Huomenna alkaa pyykkikone hyrskyttämään ja jatkaa tasaista tahtia vielä monta päivää.  Olimme pitkällä erämaamökkireissulla ilman sähköä, juoksevaa vettä ja posliinipyttyäJ. Vain oleilimme, ongimme, saunoimme, uimme, tiskasimme astioita ja ihailimme luontoa. Minä katselin järveä kaikkina vuorokauden aikoina sillä silmällä, että saan maalattua järvimaisemia tai abstrakteja töitä, joissa on järven tuntua.

Alkumatkasta kävin ihanassa, aika uudessa kahvilassa Raahen keskustassa. Siellä on Kävelykadulla Kahvila Hippu, jossa on vaihtuvat taidenäyttelyt. Minulla on näyttely siellä syyskuun viimeisestä päivästä marraskuun yhdeksänteen päivään (30.9 - 9.11.). Sinne kannattaa mennä katselemaan taidenäyttelyitä ja nauttimaan kahvilan herkuista ja kivasta sisustuksesta. Henkilökunta on myös tosi mukavan oloista.

https://www.facebook.com/KahvilaHippu

 

Ps. Sain jännän tilaustyön, josta huomenna tiedän enemmän....

Tyttö niityllä

Tilaustyö: Lahja rippitytölle.

Aihe laulusta  " Olet vapaa, niin kuin linnunpoika, joka kurkkii pesästään, meitäkin nyt tuuli kutsuu lentämään..."

Runoilija hukassa

Nyt voisi joku minua viisaampi kertoa, kenen kirjoittama tämä runo on, joka alkaa näin:



                                                     Mutta kevät on kevyt ja sinä kaipaat nyt,

                                                     mitä?

                                                     Kevättä vain.

                                                     Valoa joka muuttuu linnuksi ja

                                                     lintua, joka on laulua täynnä…



Nämä kaksi taulua saivat tunnelmansa tästä runosta. Minulla on pieni sininen kirja, johon nuorena ja aikuisenakin olen kirjoittanut ylös runoja, joista pidän. Tämä runo on yksi niistä, mutta harmittavasti en ole kirjoittanut runoilijan nimeä ylös.

 

Nämä ovat tilaustyö.
Onnea uuteen kotiin Ouluun!

Kettu

Sain hiljaisen päivän. Kokonaisen päivän aikaa maalata. Mietin syksyä, talveakin ja syntyi tällainen vähän haikea taulu. Jännää, miten voi päästä syksyisiin ja talvisiin tunnelmiin keskellä heleintä heinäkuuta. Oikein hätkähdin, kun vein taulua pihalle kuivumaan, kun olikin lämmintä ja kesäntuoksuista. Olen nähnyt tänä kesänä monta kettua. Olemme ajelleet alkuyön tunteina ja ilahtuneet ketun näkemisestä joka kerta. Mikähän siitä eläimestä tekee niin mielenkiintoisen?

Tarvitsen näemmä tällaisia omia aiheita väliin. Nyt on useampi tilaustyö tekeillä. Ihania aiheita ja innostavia, mutta aika vaikeita. Enimmäkseen nautin ja olen suunnattoman kiitollinen, että saan maalata, mutta välillä olen ihan tuskissani: En osaa, en pysty... opettelen, yritän ja toivon...

Unipukupäivä

Tänään oli onnellinen päivä. Päivä, jolloin ei tehty mitään järkevää tai ei tehty tavallisia kotitöitä. Sellainen unipukupäivä. Ruokimme koko perheen voimin kanoja ja ihailimme komeaa kukkoa, joka komenteli kanalaumaansa. Kävimme pienten kanssa eväsretkellä lähimetsässä ja aloimme rekentaa majaa (en minä rakentanut, mutta kannustin) puuhun. Tällaisena päivänä tulee hurjasti uusia maalausideoita. Aion maalata lapsen ja kanalauman tai kukon ja lapsilauman, aion maalata niittyvilloja ja aion maalata kesäaamun tunnelmaa...

Kuitenkin aivan ensiksi alan maalata tauluja ihan uuteen kotiin. Niin mukava tilaustyö! Talo on niin uusi, ettei sinne ole vielä edes kalusteita kannettu. Myös muita tilaustöitä on tullut ja syksymmällä on tiedossa kaksi taidenäyttelyä. Niistä kerron myöhemmin. (kuvia tilaustöistä myös myöhemmin)

Kesäöitä-kesätöitä

Olen kahden viikon ajan iltaisin, noh oikeammin sanottuna alkuöisin, maalannut vähän aikaa pihalla, pihakeinussa. Eilen illalla se ei enää onnistunut, sillä hyttyset tekivät joukkohyökkäyksen.

Olen maalannut kesäyön tunnelmia ja koivunrunkoja (pakkomielteeni:) Olen saanut myös tehtäväksi kolmiosaisen koivunrunkotyön, joten saan oikein käskystä niitä maalata.

Kuljet vierellä ja kuuntelet

 

Tilaustyö. Lahja ystävältä ystävälle. Työn nimi: Kuljet vierellä ja kuuntelet. Taulun koko 30x40cm.

 

Taulun tilaaja pyysi minua maalaamaan mustavalkoisen enkelitaulun ystävälleen lahjaksi. Hän kertoi minulle, miten pyyteetön, auttavainen ja hyvä kuuntelija tämä on. Tuli mieleeni, että hän on kuin arjen enkeli. Tilaaja oli järjestämässä synttäreitä yllätyksenä. Olin niin mielissäni, kun sain olla taulullani osana tätä yllätystä.



Varsovassa ja Krakovassa

Olipa monipuolinen matka. Kaupunkiloman rentoa menoa, hyvää ruokaa, kauniita taloja, puistoja... ja vastapainoksi keskitysleirin kammotuksia. Olen lukenut monen monta kirjaa tuosta aiheesta ja noilta ajoilta ja nähnyt kuvia sieltä. Silti yllätyin, miten vaikuttunut olin ja miten surullista siellä oli. En ehkä ollut aiemmin käsittänyt, miten laajaa toiminta oli. Birkenau näytti sen.
Siellä oli nyt paljon väkeä katselemassa ja vaikka näyttelyn kiertämiseen meni monta tuntia, tuntui, että se piti kiertää vähän liian vauhdilla. Sain uusia ajatuksia, mitä maalata seuraavaksi. Ainakin maalaan lisää taloja ja jonkun puistotunnelman. 

Kesä kaupungin kaduilla. Olen heikkona noihin taloihin vierivieressä.
(ja mieheni on heikkona karttoihin)

 

Auschwitzissa ja Birkenaussa. Surullista.

 

Lasten kenkiä Auschwitsin vitriinissä ja juutalaispojan kuva Varsovan Getossa (jota on vielä pieni pätkä jäljellä)



Uusi Juutalaismuseo Varsovasa (niin uusi, ettei siellä ollut veilä näyttelyt valmiina)

on suomalaisen Rainer Mahlamäen suunnittelema

Ethän jätä minua

                                 Tilaustyö. Koko A4. Työn nimi: Uni; Ethän jätä minua.

Tätä oli ihana tehdä, muttei missään nimessä helppoa. Jännitin, etten osaisi kuvittaa toisen unta. Näitä poikia ikkunassa syntyikin melkoinen pino. Akvarellit ovat haasteelliset maalit, koska virheitä ei voi niin helposti korjailla, kuin akryylitöissä. Akvarellitöihin saa kuitenkin ehkä helpommin herkän tunnelman.

Kauhia kaupunkilomakaipuu

Selasin valokuvia reissuilta ja iski innostus maalata välistä kaupunkitauluja. Tässä näitä on työn alla. (Kolme 50x70 taulua.) Kaksi kaupunkiaiheista ja yksi iloisen keltainen aurinkotaulu.

Mitä sinä näet tässä?

Miksi kysyn näin?
Olen kuullut aika monta tulkintaa. Mikään niistä ei ole ollut väärä.

Toivoa, luottamusta...

Tilaustyö. Taulun nimi : Taivaan Isä, auta meitä tahtoosi tyytymään. Taulun koko 80x100

Tämä työ vaati ennakkoon paljon ajattelemista ja eläytymistä. Halusin, että tunne välittyisi. Tunne toivosta, rukouksesta, luottamuksesta.