tiistaina, lokakuuta 01, 2013

Tässä kopioituna juttu Raahen-Seutu lehden nettiversiosta

Teksti ja kuva Sari Ohinmaa

Virpi on ehta luonnonlahjakkuus

 
 
 
 
Esikoisnäyttelyn pystyttäminen syntymäkaupunkiin jännitti Virpi Mäkistä.
Raahelaisessa kahvila Hipussa oli sentään vastassa jotakin hyvin tuttua: samantyyppinen keltainen keinutuoli, jossa Mäkinen maalaa pienimpiä töitään kotonaan Seinäjoella.
Viitisen vuotta tosi mielellä maalannut Mäkinen on yhdeksänlapsisen perheen äiti, koulutukseltaan merkantti, lähihoitaja ja sosionomi. Vanhin lapsista on 13-vuotias, nuorin 10 kuukautta.
Nainen itse on yhdeksänpäisestä sisarusparvesta kotoisin, joten lapsilaumassa ei ole hänelle mitään uutta ja ihmeellistä. Lapset ovat ihme ja lahja ja ne on otettu vastaan. Kuvantekeminen lävistää Mäkisen elämän, joten lapsiluku ei sitä hidasta, päinvastoin. Elämä on hänelle koko ajan elämää.

Hipun näyttelyssä hämmästyttää Mäkisen valmius kuvantekijänä.
Hänellä on oma tyylinsä, jossa on piirustuksellisuutta, mutta myös rohkeaa tyylittelyä ja suurpiirteistä tunnelmointia. Tuntuu, että tunne on vienyt palettiveistä enemmänkin kuin ajattelu.
Kuvissa on syvyyttä ja uskallusta. Niitä voi kuvatekstittää omilla ajatuksillaan. Kai tulet ennen kuin pimeään mä jään on hyvä esimerkki kaihtamattomasta, riisutusta tyylistä.
Mitä lähemmäs esittävää Mäkinen menee, töihin tulee selittävyyttä ja mielenkiinto karisee. Etäisyys on Mäkisen juttu, siinä on hänen voimansa.

Kaikki alkoi vahingossa. Yksi ja toinen alkoi pikku hiljaa ostella töitä Mäkisen käsistä. Vakavammin hän alkoi paneutua maalaamiseen maatessaan sairaalassa Seinäjoella kaksosia odottaessaan. Muutaman viikon pakkolevon aikana alkoi syntyä kuvia – ja ne menivät kaupan.
Innostavaa on myös seinäjokisen sisustussuunnittelijan kanssa alkanut yhteistyö. Mäkinen maalaakin monet töistään tilauksesta.

Tuulen laulu -näyttely Kahvila Hipussa Raahessa 9.11. saakka.





2 kommenttia:

  1. todella hienoja, taideteoksia todella. nyt on ihan ehdottomasti mahdutettava huomiselle Hippu-kahvit. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ja kiitos Hipunkin puolesta: varmasti myivät kahvinsa mielellään;) Ja piti käydä sinunkin blogiasi katselemassa.Taitavia ompeluksia!

      Poista

Kiitos kommentistasi!