Joutilaita päiviä

 
 

 

 

Pääsiäinen. Aurinkoa, retkeilyä ja joutilasta oleilua...

Minusta tuntuu, että joutilaisuudessa on luovuuden lähde. (Onhan tästä aiheesta viisaammatkin kirjoittaneet ja puhuneet) On hyvä olla pyhäpäiviä. Niitä päivä, jolloin ei tee mitään "hyödyllistä". Silloin nousee paljon ajatuksia ja ideoita, mitä voisi tehdä.

 

                                                

 

 

Joutilaina päivinä keksin, mihin  kotitöihin aion arkena ryhtyä ja ennen kaikkea,  millaisia tauluja seuraavaksi voisin maalata. ( Aion maalata ainakin sumuisia kesäöitä, niittyvilloja, kiven ja kallion pintaa...)

 

Kun pysähdyn rauhassa, useamman päivän ajan, katselemaan keskeneräisiä taulujani, keksin ratkaisuja, miten saisin ne valmiiksi. Keksin, miksi ne eivät vielä ole valmiita.

 

Minullahan on aina keskeneräisenä aikakin kymmenen työtä, joita maalailen fiiliksen tai määräpäivän lähestymisen mukaan. Tilaustöille on hyvä olla joku määräpäivä, niin tulee pienoinen paine saattaa työ loppuun.

 

Olen huomannut, että kun lapsi valittaa " ei oo mittään tekemistä" ja minä ehdottelen leikkejä ja tekemisiä, niin mikään ei kelpaa. Olenkin viime aikoina vastannut vain, että makoile ja nauti. Itselläni ei ole nykyvuosina ollut koskaan sellaista hetkeä, ettei olisi tekemistä. Usein lapsella sen tylsän hetken jälkeen syntyy mitä mahtavin leikki tai taideteos.

Pääsiäisen aikaan maalasin vain lauantaina vähän aikaa. Kävin välillä laittamassa ruokaa tulelle. Sillä välin oli pienimmällä, hiljaista kun oli, tullut kaiketi se tylsä hetki (isommat olivat trullittamassa). Hän oli hiipinyt maalipurkeilleni. Saanut auki yhden tuubin ja maalannut hienosti oranssiin tauluun vähän kevään vihreää. Keltaistakin hän olisi maalannut, mikäli olisi ehtinyt. Taulun lisäksi hän oli maalannut lattiaa, hiuksiaan, korviaan, paitaansa...

 

 

 

 

 

Minä jatkoin tätä yhteistä taideteostamme, mutta en ole varma, olisiko se ollut parempi ilman jatkamistani, mutta eikö vihreä kuullakkin aika kivasti tuon orannsin kaverina. Aion vieläkin vähän jatkaa tätä taulua, kun ensin katselen sitä muutaman päivän ja päätän, mitä se vielä vaatii. Tai annan pikku-ipanalle maalit ja pyydän häntä jatkamaan...

 

 

ps. Villa Bohemiassa oli juttua näyttelystäni

Östermyran aurinko arpoo

 

Minua on joskus tultu tervehtimään " oletko sä se Keltainen keinutuoli?" Purskahdin nauruun, joo tavallaan, nimeni on Virpi.
Blogitapaamisessa kuulin Jonnalta, että häntä on tultu tervehtimään, "oletko sä Östermyran aurinkoinen?"
Ei siis ole yhdentekevää, minkä laittaa blogilleen nimeksi. Östermyran aurinko-blogi on yhtä mukava, kuin nimensäkin.

Tykkään lukea tätä blogia, koska se on valoisa, ajatteleva ja kivasti kirjoitettu. Blogi nettipäiväkirja ruutitehtaan vahtisotilaiden asuinkasarmin kunnostuksesta sivuten samalla muutakin elämää. Tästä blogista tykkäävät monet muutkin.

Uuden korttimalliston julkaisemisen kunniaksi lahjoitin Östermyran aurinko-blogin arvottavaksi pinkan korttejani. Osallistukaa, TÄSTÄ olkaa hyvät:)



Blogiyhteistyö

Nuo valkorunkoiset

Minä tykkään koivuista. Pidän kyllä muistakin puista, niin pidän metsästä, kuten lienee moni muukin suomalainen.

Koivuissa viehättää niiden kaunis herkkyys. Koivuissa näkee vuodenaikojen vaihtelun ja voi itse elää sen mukaan. Tuntea pakahduttavaa riemua joka ainut kevät, kun koivu saa ensimmäiset silmunsa.

Pienet keväänvihreät lehdet kertovat, että kesä on vasta edessä. Miten keveä olo!

 

Jos kuvittelen mielessäni rauhoittavimman näyn, on myöhäinen ilta mökkirannassa. Ollaan juuri tultu saunasta ja hiljaisina katsellaan, miten joki virtaa. Koivut riippuvat joen ylle, lehdissään keskikesän syvän vihreä väri.

 

Syksyllä koivut ovat haikeita, mutta keltaiset lehdet nauravat.

Talvella koivut näyttävät olevan, kuten minä, kalpeita ja kylmissään. Niiden varret ovat kauniin väriset.

 

 

Olen tuntenut koivut puikseni ennenkin, mutta erityisen merkittäväksi ne tulivat maatessani sairaalassa muutama vuosi sitten. Odotin kaksosvauvoja ja jouduin äkkiarvaamatta vuodelepoon. Oli vaarana, että vauvat syntyisivät liian aikaisin.

 

Makasin melkein kaksi kuukautta, välillä kylläkin kotona. Vuoteeni oli ikkunan vieressä ja ikkunasta näin yhden koivun. Ripustin mieleni siihen. Katselin päivät pitkät sen runkoa eri valossa ja ajattelin, että kohta on kevät. Pitää jaksaa vain tämä jakso ja sitten saisimme vauvat syliin ja pääsisin kotiin rakkaiden luo.

 

Itse en muista tätä, mutta ystäväni on usein kertonut, että kun hän kävi minua tapaamassa, olin lähtiessä pyytänyt nostamaan sänkyäni ylöspäin, että näkisin sen koivun.

 

 

 

 

 

Tyttövauvat syntyivät rv 35+6. Olivat pieniä ja niin ihania, kuin vain vauvat voivat olla! Olin onnellinen. Oli kevät! Aurinko paistoi koivun runkoihin kai kirkkaampana kuin koskaan ennen.

 

 

Olen maalannut monia koivutauluja

 

 

 

 

 

 NUO VALKORUNKOISET- TAULU JYVÄSKYLÄN KOTIIN

Tänä keväänä tuli mielenkiintoinen koivuinen tilaustyö. Tilaajaperhe toivoi taulun kooksi 60x245. Mietimme yhdessä erilaisia vaihtoehtoja. Niin suurta pohjaa ei ainakaan se taulupohjien tekijä tee, jolla olen tottunut pohjani teettämään. Mietimme kaksi- tai kolmiosaista työtä, mutta lopulta päädyimme yhteen pitkään tauluun. Se oli hyvä päätös.

Käsittelin pohjan kahteen kertaan taiteilijan gessolla, jonka jälkeen alkoi varsinainen pohjan maalaaminen

Teen tavallisesti maalaukseni kankaalle. Tämän taulun tein mdf levylle. Sahautin Puukeskuksessa sopivan pohjan. Taulu lojui kaksi viikkoa kotimme lattialla. Maalasin sitä melkein joka ilta ja edellinen maalikerros kuivui aina yön aikana. Perheen jäsenet loikkivat sujuvasti taulun yli, mutta jonkun kerran joku tuskastui, kun ei päässyt lipastolle.

Rungot alkavat hahmottua

Ripaus keltaista

 

 

Mieheni teki siihen kehikon, jotta saatiin taulupohjalle ”paksuutta”. Taulusta tuli painavampi, kuin kangaspohjatauluista ja siihen kului enemmän maalia. Käsittelin pohjan kahteen kertaan taiteilijan gessolla, ennen kuin aloin maalata sitä.

 

 

 

 

Taulusta tuli tuohon tilaan juuri sopiva. Taulu on rauhallinen ja sopii mielestäni hyvin tähän kotiin ja tähän tilaan. Tämä on siis se koti Jyväskylässä, josta edellisessä Postauksessani mainitsin. Kauniisti, klassisesti ja niin suomalaisesti sisustettu.

Kävin tuomassa taulun kotiinsa samalla, kun kävin viemässä Jyväskylän asuntomessukohteeseen tauluja

 

 

 

 

Aion tehdä jatkossakin osan tauluista mdf levylle. Se mahdollistaa suuremmat taulut.

 

Mikä on sinun lempipuusi?

Tauluja Jyväskylän asuntomessuille:)!

Minulla on ollut (ja on edelleen) muutamia hiljaisia haaveita.  Yksi  vähän lapsellinenkin haave on ollut, että saisin Seinäjoen asuntomessuille 2016 jonkun tauluistani  johonkin  messutaloon. Tämä haave toteutuikin etukäteen ja monenkertaisesti! Minulta on pyydetty taidetta sekä Kalajoen Loma-asuntomessuille (josta olen jo kertonutkin) ja peräti kahteen Jyväskylän asuntomessukohteeseen.

Jyväskylän asuntomessukohteet, joita pääsen ”tauluttamaan” ovat Kontiotuotteen hirsitalo ja Lammi kivitalo.( jälkimmäisestä lisää myöhemmin) Kävin tänään viemässä tauluja Kontiotuotteen taloon. Talo on ihana! Siellä on lämmin ja harmoninen tunnelma. Talon sisustussuunnitelman on tehnyt Kirsi Valanti ja talo on kalustettu hänen suunnittelemillaan kalusteilla. Talon emännällä on myös tyylikäs sisutusmaku ja olen ymmärtänyt, että hän on vaikuttanut sisustukseen paljon. 

Talo on sisustettu sillä ajatuksella, että se olisi eläkeläispariskunnan koti, jossa lastenlapsille olisi oma huone. Minulla tuli tästä talosta sellainen olo, että tässä talossa puhutaan hiljaisesti ja kauniisti. Istutaan isossa kodikkaassa olohuoneessa ja jutellaan. Välillä kutsutaan vieraita tai laitetaan juhlat pystyyn ja istutaan juttelemaan keittiön pöydän ääreen, nauretaan ja syödään hyvin. Tämä talo on muuten myynnissä.

Taloon jäi peräti 8 maalaustani!

Kuvissa taulut ovat suunnilleen niillä paikoilla, johon ne on ajateltu, mutta paikat saattavat vielä muuttua. Lattialla olevat siirtyvät aikanaan seinille.

 

Eteisaula

Halaus

 

 

 

Olohuoneen ja keittiön taulut:
"Valoisa päivä satamassa" ja "saan laineitten riemun" (Kaarlo Sarkian runosta)

 

 

 

 

Koskikarataulu päätyi lastenlastenhuoneeseen

 

 

 

 
 

Kaunis olohuone!

 

 

 

 

Onnen aalto

"Puunto pilven, johon päivä hukkuu" (Eino Leinon Nocturnosta)

 

 

 



Työhuoneen taulu: "Iloinen päivä"



 

Olohuoneen taulu: " Laulu hiljaisuudesta"
(tälle hyllylle tulee astioita, kukkia...)

 

 

Ja lopuksi hätäinen kuva talosta ulkoapäin (auton ikkunasta, kun räntää vihmoi)

 

 

Jyväskylän asuntomessujen sivuille

Samalla reissulla vein yhteen ihanaan kotiin suuren taulun.  Täytyy kyllä sanoa, että oma koti näyttää erittäin vaatimattomalta näiden reissujen jälkeen, mutta minähän en harrastakaan sisustamista ja sitä paitsi, eikö taiteilijan kodissa saakin olla väriä ja kaikki vähän sinnepäin;)  T

Tästä taulusta kerron myöhemmin lisää ja laitan kuvia sen tekemisen vaiheista. Se on tähän asti isoin maalaamani taulu. Se on 245x60cm, joten oli työnsä rehata se autoon ja jouduin toimimaan oikeana silmänä kuskilleni. Kuskini, ystäväni kävi sovittamassa pukua, jonka hän teettää Jyväskylässä Ateljee Iina nimisessä liikkeessä.

Toisesta Jyväskylän messukohteesta kerron myös myöhemmin, kun on enemmän, mitä kertoa. Sen voin kuitenkin jo sanoa, että molempiin kohteisiin tulee aika erityyppiset taulut.

Ja muistakin haaveistani ehkä joskus...

Helsingissä

Seinäjokisia bloggareita kävi katsomassa näyttelyni kirjastolla. On mahtavaa tutustua uusiin, mukavanoloisiin ihmisiin! 

 Linkki saltunraitti blogiin

Matkalla

 

Heti blogitapaamisen jälkeen hyppäsin Helsinkiin menevään junaan. Saimme hyvän hoitajan lapsille, joten pääsimme pitkästä aikaa mieheni kanssa kahdestaan reissuun. Perjantaipäivän kiersin kirppareita ja sain vähän sylitellä pientä veljenpoikaani, joka on samannäköinen eli yhtä suloinen, kuin veljeni (pienenäJ). Heidän ilmeensäkin ovat aivan samanlaiset. Tunsin itseni vanhaksi. Muistan nimittäin aivan hyvin, millainen veljeni oli pienenä. Hoidin häntä silloin paljon.

Tämän kodin seinällä on yksi tauluistani. Kuvasin kännykkäkameralla sen.





 

 

Kirppiskierroksella

 

Perjantai- iltana saimme kutsun ystäviemme luo. Erikoista ja hienoa olla joskus kylässä niin, että vain jutellaan ja jutellaan ja syödään ihan rauhassa. Tavallisesti kyläillessä pitää välillä vähintään vaihdella vaippoja ja palvella lapsia ruokapöydässä. Ihania kyläilyitä nekin, mutta muistimme nauttia tästä kyläilystä ja oleilusta.

Kuvasin täälläkin maalaamaani taulua. Molemmat kodit ovat kauniita ja tyylikkäitä, joten tunsin hienoista ylpeyttä, että tauluni olivat päässeet näihin koteihin. Siksi itserakkaasti myös kuvat. 
 

 

 



Tosi hyvää!

 

Lauantai aamupäivällä punnitsin mielessäni, että kumpaan menen; Ateneumiin vai Kiasmaan. Kiasma veti voiton, sillä Ateneumissa kävin kesällä. Kiertelin ihan rauhassa näyttelyt läpi ja olin vaikuttunut. Eniten minuun teki vaikutuksen juuri pystytetty Alfredo Jaarin näyttely. Jaarin teokset: valokuvat ja videot, tilateokset käsittelevät ihmisen ja yhteiskunnan moraalia, ihmisen vastuuta omasta ja muiden kohtalosta. Teokset käsittelevät vaikeita aiheita, kuten sotia, kansanmurhia, pakolaisuutta, mutta myös median tapaa kuvata tai jättää kuvaamatta, näitä aiheita. Näyttely on  Kiasmassa 11.4 - 7.9. Kannattaa käydä katsomassa!

Vastapainoa surullisille aiheille toi Ars Fennica 2014, sekä Kiasma Hits näyttelyt. Osa teoksista oli mielestäni hienoja, osa ei niinkään, mutta nämä ovat niitä makuseikkoja.

Pyörähdys hulluilla päivillä

 

 

Hotelli Seurahuone

 

Oli mukava reissu! Oli ihanaa palata taas kotiin, vaikka jo yöllä yksi pienistä alkoi valitella korvakipuaan. Mieheni sai näin syntymäpäivänsä kunniaksi viettää päivystyksessä peräti viisi tuntia!(ja tämä taas ei liity taideblogiin mitenkään)

 

 

Niin ja Sydämellisesti tervetuloa uudet lukijat!

(Kuvat otettu i-phonella) 

 

Airan Taide ja Sisustus room2

AIRAN TAITEESSA pieniä taulujani

Olen laukannut Airan taideliikkeessä vuosikaudet. Viime aikoina ovi on käynyt yhä tiuhempaan. Minulla on monta isokokoista taulutilausta (kerron niistä myöhemmin). Isot pohjat teetän Airalla. Hänellä on monen kymmenen vuoden kokemus taulupohjien tekemisestä. Hän tekee tasokkaita pohjia ja aika nopealla aikataululla. Airalla voi myös kehystyttää tauluja.

Minun akvarellitöitäni on ollut siellä aiemmin myynnissä. Aira pyysi nyt tuomaan pieniä akryylimaalauksianikin. Kun kevään juhlat lähestyvät, taulu voi olla hyvä, persoonallinen vaihtoehto lahjaksi. Kävin toissapäivänä viemässä tauluja.

Airan taide sijaitsee Seinäjoella, Keskuskatu 17. Kelan lähellä, Pitseria Soframin vieressä.






SISUSTUS ROOM2:ssa isompia taulujani

Elina ja tuore taulu. Taulun pohja Airalta ja taulu myynniss room2:ssa

Sisustus room2 on aika uusi liike Seinäjoella. Se on moderni sisustusliike, josta saa myös sisustussuunnittelupalvelun. Siellä on myynnissä keskikokoisia ja isohkoja maalauksiani. Kävin tänään viemässä uusia tauluja kauppaan.  Room2 sijaitsee Rengastiellä, Seinäjoella. Tervemenoa katselemaan!

room2

Taidenäyttelyn avajaiset ;)

Puheita puolin ja toisin. Hymistelyä. Pönötystä...

Tai ei sittenkään mitään näistä. Minulla oli suuri kunnia saada viettää minun, Vernan, Pajun, Taimin, Raitan ja Iiriksen taidenäyttelyn avajaisia aika rennossa seurassa. Pajun eskarin väki tuli katsomaan taulujamme. Lapset lauloivat Mörrimöykkylaulun. Mörrimöykkytaulu olikin sopivasti ensimmäinen taulu. Kiersimme näyttelyn lasten kanssa ja he kommentoivat ihanasti: " Siinä on puolikas enkeli. Siinä lapset ovat lähteneet merenrannalle leikkimään. Miksi tuossa on tuollaista ruttua? "jne Joku kävi sipisemässä äidilleen, että hänellekin pitää käydä ostamassa maalit ja muut vermeet. Tämähän minulla oli tavoitteena. Saada joku innostumaan taiteilusta, jes! (Taiteilun merkityksestä- puheenvuoro myöhemmin blogissani)

Useampi lapsi kertoi pitävänsä eniten Pajun "Iloinen enkeli"- taulusta. Sen olenkin esitellyt blogissani aiemmin. Minustakin se on valtavan ihana taulu. Ja eivätkö nuo pikkutyttöjen peikkotaulutkin ole aika hellyttäviä?

Iloinen enkeli, Taulukokonaisuus: Kun sängyssä lapsia on yksitoista...(Peikkoäidin kehtolaulusta) ja Magdaleenalla sukka on rikki

Ajattelin ensin, etten voi tehdä tästä blogipäivitystä, koska päivitys on kuiva ilman kuvaa. Mutta sitten päätin tehdä näin, niin minun ei tarvitse alkaa kysellä kuvien julkaisulupaa.

Kiitos Herkkusuut ja Sokerihiiret! Toivottavasti innostutte maalaamaan:)

Kevään juhliin

Olen teettänyt uuden korttimalliston kevään juhliin.

Tyttö ja auringonkukat- kortti on teetetty taulusta, jonka olen tehnyt tilaustyönä rippitytölle lahjaksi. Tästä taulusta olen saanut paljon kivaa palautetta. Ajattelen sen sopivan hyvin rippikortiksi, mutta myös valmistujalle, ylioppilaalle, kotoa muuttavalle tai synttärikortiksi.

Enkeli ja koivut kortti on taulusta: Mua koskettaa voi siipi enkelin... Halusin tauluun onnellisen tunnelman ja enkelille ujon hymyn. Tämä taulu on parhaillaan Seinäjoen kirjaston näyttelyssä. Tämä kortti sopii mielestäni rippikortiksi, ristiäiskortiksi tai kortiksi surevalle.

Matkaan- kortin kulkuripoika on itsevarman näköisenä lähtemässä reissuun. Kuvaan halusin tuoda yhtä aikaa iloisen rennon, mutta vähän haikean tunnelman. Ajattelin tämän kortin kotoa muuttavalle, rippinuorelle, valmistuvalle tai ylioppilaalle.

Halaus- taulun olenkin jo esitellyt blogissani. Kortti kihlaparille, hääparille tai kortti rakkaalle...


Blogin Korttikauppaan tästä

Kortteja myy Seinäjoella Hyllykallion Prisman Idea Nalle

Taulujen ja korttien jälleenmyyjät

Pystytyspäivä ja aprillipiloja

Näyttely saatiin pystyyn. Siinä vierähtikin yllättäen useampi tunti. Oli ilo saada ystävä avuksi ripustelemaan. KIITOS! On niin huippua silloin, kun ei tarvitse päättää yksin, että mihin mikin taulu sopii.

En huomannut sitä pystyttäessä, mutta kotia tullessa tuntui, että on niin nälkä, jotta päässä pyöri. Olin siinä hötäkässä unohtanut syödä jopa aamupalan. Onneksi se en ollut minä, joka joutui näiden ruokapilojen kohteeksi meillä tänään. Tytöt tekivät pilojaan ja minä sain olla mukana juonessa. Mukavaa, kun saa luvan kanssa huijata kerran vuodessa.

Vieraskirjan unohdin tuoda kirjastolle, mutta vien huomenna.