Harmaata ja vaaleanpunaista

Harmaana harmaata vasten on sää nimittäin. Sitä olen miettinyt, että miten se kesäyön harmaus tuntuu ihan järjettömän kauniilta. Miksi tämä marraskuun harmaus ei näyttäydy minun silmiini yhtä hienolta? Olisiko aika vaihtaa asennetta, koska lunta ei läheskään aina tähän aikaan vuodesta ole? Olen muistellut kesäöitä Kuusamossa. Niitä iltoja, kun järven pinta on tyyni ja istun tai istumme laiturilla. On aivan hiljaista, vain jostain kaikuu taivaanvuohen vaimea määkäisy. Kiireettömyys.

Näissä kesäillan kaihoisen kauniissa tunnelmissa on syntynyt pari taulua.

Harmauteen tuo valoa kahden nuorimman ipanan synttärit. Toisia juhlittiin tänään. Oli iloiset, eloiset juhlat. Oli söpöjä ja vilkkaita eskarilaisia. Onneksi meillä oli ohjelmaa lähes joka minuutille, sillä pienikin ohjelmoimaton aika meni painiksi. Sellaiseen en ole rauhallisen tyttölauman (ja yhden pojan) äitinä tottunut. En oikein osaa hahmottaa, milloin leikki on kivaa kisailua ja milloin se onkin tappelua. Ei sillä, ettei meillä tapeltaisi, mutta tytöt tappelevat räkyttämällä ja jos oikein tulistuvat, niin saattavat olla toisen hiuksissa kiinni. Silloin todellakin tiedän, että nyt pitää puuttua.

Vaikka siis sää vetää vähän suunpieliä alaspäin, harmaa on hyvä väri. Sen sadat sävyt kiehtovat minua. Harmaa on siitäkin mukava väri, että se korostaa muita värejä. Ehkä suosikkini tällä hetkellä on harmaa yhdistettynä vaaleanpunaiseen tai okraan.

Ipana maalaa aurinkoisemmilla sävyillä. Hän halusi maalata papalle isänpäivätaulun. Teimme sen tällä helpolla tyylillä. Hän piirsi ja väritti ekaks papan kuvan öljypastilleilla ja sen päälle maalasi värikkäitä raitoja Märällä pensselillä ja akryylimaaleilla. Öljypastelli hylkii märkää maalia, niin alla oleva piirustus ei peity. Tuli kyllä aika papan näköinen taideteos.

Tällä tekniikalla on samalta taitelijalta tulossa muutama taulu pukinkonttiinkin...

Nyt taitaa hetkeksi valostua. Lunta satelee...

ps.

Olen vienyt ja lähettänyt uusia tauluja ja kortteja jälleenmyyjilleni: Ten arttiin Lempäälään, Ideanalleen Seinäjoelle, Museokauppaan Lapualle ja Your Piece of Finland:lle Rovaniemelle.

Itse olen pitämässä pop up Taidegalleriaa ensi viikon ajan Seinäjoen Torikeskuksen katutason Pop up tilassa. Sydämellisesti tervetuloa!

Olen myös Helsingin Kaapelin joulussa 9.-11.12 Kaapelitehtaalla. Tulkaapa moikkaamaan! :)

Juhlavaa

Olen ollut kautta aikain sitä mieltä, että aina kun on syytä juhlaan, on syytä juhlia. Rakastan järjestää juhlia, jos joku muu on juhlien päähenkilö. On kiusallista olla se itse. Kestin kuitenkin sen kuin mies tai paremminkin kuin kypsään ikään ehtinyt nainen. Olen siis juhlinut useamman päivän 40v juhliani. Olen saanut monta onnittelua. Perinteisestihän olen järkännyt blogissani arvonnan onnitteluja kerjätäkseni, mutta tällä kertaa synttärit tulivat liian yllättäen, liian keskelle kiirettä. Ruuhkavuosiin.

 

 

En toivonut, toisin sanoen vaadin, ettei juhlissani pidetä puheita, vaan syödään ja jutellaan. Sain puheita, ihan kiusallani. Minun vanhempani ja sisarukseni pitivät puheet, jokainen omansa. Eivät kuitenkaan omana itsenään kehuakseen, miten hyvä ihminen olen ja mainio sisko, vaan tulivat pukeutuneina eri järjestöistä tuomaan tervehdyksensä. Herjasivat ja muistuttelivat noloista puolistani. Oman perheen huumorihan se parhaiten uppoaa ja minä nauroin vedet silmissä ja olen hörähdellyt vielä pitkin viikkoa heidän jutuilleen ja odottelen vuoroani päästä puhumaan seuraavan sankarin juhliin...

 

Ystävien järjestämistä juhlista lähdin hymyssä suin ja kiitollisin mielin kohti uusia kriisejä, kuten minua niistä ja kaikista iän tuomista vaivoista varoiteltiin. 


Synttärieni varjolla sain myös kutsun ystäväni huvilalle kakkukahveille ja laiturin nokkaan ihailemaan loppukesän tunnelmasta ja ihmettelemään elämää.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Juhlien keskellä olen tehnyt myös töitä. Olen maalannut uusia tauluja tuleviin tapahtumiin. Seinäjoella vietetään Art & Design viikkoa 8.- 13.9. House2, Room2 ja Keltainen keinutuoli järjestävät yhteisen Taide- ja sisustusillan House 2:n tiloissa. Luvassa on mm. sisustusneuvontaa, keittiökalusteiden esittelyä, ideoita valaistussuunitteluun. Yläkerrassa on taidekahvila ja elävää musiikkia. House2 tarjoaa leivoskahvit. Luvassa tarjouksia ja arvontaa. Kerron tästä tapahtumasta lisää tuonnempana.

 

 

 

 

Taulujani tullaan näkemään myös Espoon Niipperissä järjestävässä Tea & Art tapahtumassa 20.8 klo 17- 20 Tea & Art-tapahtuma on yhdistelmä luksus teelaatuja, elävää musiikkia ja taidetta kauniissa vanhassa 1800-luvun henkisessä miljöössä, jossa paikalliset yrittäjät esittäytyvät taiteiden yön kunniaksi Linkki tapahtumaan tästä.  

 

Koululaiset lähtevät huomenna taipaleelle. Minuakin jännittää.

  

 

Taidepalvelu Saikkonen

Pääkaupunki seudulla taidettani myy Taidepalvelu Saikkonen. Liike sijaitsee Vantaan Variston Kodin1: n tiloissa. Osoite on Martinkyläntie 48. Liikkeen omistaa Marika Saikkonen. Hänellä on pitkä kokemus taidekaupasta. Hänen vahvuutenaan on myös "sisustussilmä", joten hän osaa katsoa, minkä tyyppinen taulu mihinkin tilaan sopii.

 

 

Tila on ihanan avara, valoisa ja jotenkin helposti lähestyttävä:). Kävin viime tällä viikolla viemässä lisää taulujani sinne. Kuulin, että useat niistä ovat jo myytyjä tai sovituksessa uusiin kotiehin. Olen siitä tosi iloinen! Jos joku ostaja sattumoisin lukee tämän, niin kerron vielä senkin, että  ilahdun aina, jos saan kuvia sähköpostiini, kun taulu on päässyt seinälleen.

 

 Tästä linkki Taidepalvelun Facebook sivuille ja Tästä kotisivuille.

 

 

 

 

 

Sain viime viikolla uusia kortteja painosta. Osa on niitä, joita on ollut aiemminkin myynnissä, mutta ovat loppuneet. Osa on ihan uusia malleja.  Korttikauppaan tästä

 

 

Työ jatkuu... Onneksi sitä ei tarvitse tehdä yksin:)

Toijan ukot Lapualla

Huom! Tämä ei ole Lapuan maksettu mainos. Ihan ilokseni kirjoitan ja vinkkaan kivasta kesäkohteesta.

 

 

Kesän alussa kyselin lapsilta, että mitä toivoisitte kesältä? Pieni tyttönen hyvin anelevalla äänellä: " Äiti, voitaisko me käydä tänä kesänä Lapualla?" Helppo luvata! Lapualle on meiltä vain muutama kymmenen kilometriä. Ehkä lapsi muisteli edelliskesien keikkoja, jotka olivat piirtyneet hänen mieleensä mukaviksi muistoiksi. Olemme käyneet jo vuosien ajan joka kesä siellä muutaman kerran. Matkalla ei kukaan ole ehtinyt mankua: "onko vielä pitkästi?" Ne ovat olleet huolettomia päivän retkiä, kun ollaan käyty koko perheellä Matkailupuutarhalla pienellä piknikillä.

 

 

Tämä toive on täytetty tänä kesänä jo kaksi kertaa ja olen melko varma, että toteutuu vieläkin useammin. Nimittäin se on paikka, jossa tykkäämme käyttää kesävieraitamme. Matkailupuutarha innostaa monia, sillä siellä on paljon kukkia, puita ja pensaita, sekä hyötykasveja ja ne kaikki on nimetty. Sieltä voi hakea ideoita omaan pihaan. Pihassa on perinteinen pohjalaistalo. Lapset innostuvat eläimistä, joita voi siellä katsella. Perinteisesti siellä on kanoja, kaneja ja kaninpoikasia sekä lampaita tai sikoja. Tänä kesänä lampaita ja sikoja ei ole ainakaan vielä näkynyt.

 

 

 

Joki on siitä kohtaa tosi kaunis ja siellä uiskentelee sorsapoikueita.  Pihassa on myös kahvila, jonka nimi on Nukkeruusu.

 

 

Lapualla on Matkailupuutarhan lisäksi Vanhan Paukun kulttuurikeskus, jossa on tosi paljon nähtävää ja koettavaa. Ja onhan Lapualla tietysti se komia kirkko.

 

 

 

Kulttuurikeskuksen taidenäyttelytilassa on tänä kesänä Tommi Toijan pikku-ukkonäyttely. Tommi on Lapualta lähtöisin.

Me saimme käydä tutustumassa näyttelyyn päivää ennen avajaisia. Olimme aivan haltioissamme! Lapset olisivat viihtyneet siellä vaikka kuinka kauan. Ukkelit ovat lasten kokoisia,  joten he solahtivat joukkoon ja alkoivat jutella ukoille. Ukot ovat vähän rujoja, kummallisia, mutta sympaattisia ja jotenkin tosi hellyttäviä. Perheen pienin käveli ukkeleiden keskellä ja kyseli monta kertaa: " kuka näistä on mua pienempi?" Iloitsi kai, kun sillä kertaa hän ei ollutkaan porukan pienin.

 

 

 

 

 

 Me olemme jutelleet näistä ukkeleista kotona moneen kertaan. Minulla on Tommi Toijan kirja, jossa on kuvia näistä tutuista ukoista, joten siksikin niistä on keskusteltu paljon. Olemme jo kahtena iltana lukeneet ts. katselleet iltasaduksi lasten pyynnöstä sitä kirjaa. Ukot ovat herättäneet lasten mielessä kysymyksiä: Miksi joku on hämmästynyt? Pelkääkö joku jotain? Miksi joku huutaa? Ovatko ne kehitysvammaisia? Yhden teoksen nimi on "Yksinäinen. " Luin sen siitä kirjasta, niin 6- vuotias sanoi, että "Mutta silloin sillä oli kavereita, kun me kaikki oltiin sen ympärillä.

 Kulttuurikeskuksen taidenäyttelytilan yhteydessä on museopuoti nimeltään Luova Paukku. Siellä on myynnissä taulujani ja korttejani. Tauluvalikoima on kasvamaan päin.