Ystävistä kiitos!


Satama




Taulun koko 98x116


Lumilapset

 
 
Lumilapset on uusi laadukkaiden ja persoonallisten lastenvaatteiden ja - tuotteiden verkkokauppa.

Sen tuotteet ovat pääosin suomalaista käsityötä.

Lumilasten perustajana ja yrittäjänä on Heidi Huhtamäki joka kertoo Lumilapset yrityksen syntyneen rakkaudesta lapsiin, Suomeen ja luontoon.

Heidi on tilannut verkkokauppaansa myyntiin minulta  tauluja lastenhuoneisiin. Taulut tuovat lastenhuoneisiin ihanan satumaista tunnelmaa  ja niissä näkyy rakkaus luontoon.


Lumilapset: verkkokauppaan

Taulut löytyvät Lumilasten sivuilta osastosta: sisustus ja lelut

Lumilapsilla on Facebookissa menossa 100 euron arvoinen lahjakorttiarvonta. Kannattaa osallistua!

Kuortaneen näyttelystä juttu Viiskunta lehdessä

Tässä linkki http://www.viiskunta.fi/

Keväinen kaupunkitaulu

 
Olen tehnyt paljon tilaustöitä viimeaikoina. Olen joka kerta ihan mielissäni, kun saan tilaustyön. Ne innostavat ja haastavat ja laittavat opettelemaan jotain uutta. Kuitenkin niissä on pieni paine. Kelpaakohan tämä? Osaankohan minä? Toisaalta, kun tulee tunne, että onnistuu, niin on riehakkaan onnellinen voittajaolo!
Tilaustöiden välillä tulee pakottava tarve tehdä välitöitä, jotka syntyvät omasta tunnetilasta tai kokeiluhalusta. Tässä on viimeisin välityö.


Kuortaneen taidenäyttelystä on tänään juttu Viiskunta lehdessä, mutten onnistunut laittamaan siihen linkkiä

Talosanomat


Tää linkki on iha pakko jakaa!

Yhteistyötä


Yhteistyössä on voimaa! Kuten jo aiemmin kerroin, sain kerran blogissani lukijalta toiveen maalata taulu elämänpurosta. Kypsyttelin ajatusta ja ideaa ja maalasin tällaisen taulun. Jäin miettimään, että se kaipaisi vielä jotain, väriä tai.... Sain sähköpostia, jossa blogini vierailija halusi ostaa taulun, mutta toivoi siihen koskikaran. Aloin tutkia lintukirjaa ja  maalasin siihen koskikaran ja huomasin, että se oli se, mikä siitä puuttui! Nyt se on valmis. Kiitos!

Taulun koko 50x100cm

Uusi, vähän erilainen elämänpurotaulu on tekeillä...

Taidenäyttely Kuortaneen kirjastossa 1.- 28.2.



Lauantaina kävin pystyttämässä kolmen tyttöni kanssa näyttelyn Kuortaneen kirjastoon. Samalla muistelimme Kuortaneaikaa. Siitä on n. 10 vuotta, kun muutimme Oulusta Kuortaneelle ja asuimme siellä kaksi vuotta.

Muistin, että juuri täällä kirjastossa toisiksi vanhin tyttäremme oppi aikoinaan lukemaan:  " Lukeeko tuossa, että naisten vessa?" Muistelimme yhdessä, että Ouluelämän jälkeen tuntui eksoottiselta, että kun kirjaston ovesta astui ulos, niin kuului, että MUUU! Lehmät tervehtivät iloisesti. Muistelimme silloista kotipaikkaamme, joka oli lakkautetun kyläkoulun talonmiehen asunto, isolla pihalla,  järvi- ja peltomaisemalla varustettu.

Onnellisten aamujen taulu

 
Tämä taulu on onnellisten aamujen taulu. Olen maalannut sitä niinä aamupäivinä, kun olen saanut nukkua pitkään (mieheni on laittanut pikkukoululaiset taipaleelle). Näinä aamuina en ole herännyt kännykän herätyskelloon, vaan siihen, kun kaikkein pienin ipana on käpertynyt kainalooni ihan sykkyrälle ja sanonut: äiti. Sellainen herätys on onnellinen herätys. Se saattaa saada laittamaan saunan päälle heti aamusta ja syömään saunassa jätskit aamupalaksi, kuten tänään tehtiin.

Mua joku niin kiehtoo tässä laulussa. Lapsenakin rakastin tätä ja juuri tätä kohtaa laulussa:

                                                           ... ottaisin minä mörrimöykyn, jos vain kiinni saisin.
                                                               Pieneen koriin pistäisin ja kotiin kuljettaisin...

                                                                Vaan eipä taida meidän äiti peikkolasta ottaa.
                                                                 Eihän se edes usko, että mörrimöykky on totta...


Lauantaina menen pystyttämään näyttelyä Kuortaneen kirjastoon. Tämä taulu lähtee mukaan.

Maalissa

 
Aika usein minulta kysytään, että maalaanko pensseleillä vai palettiveitsillä? Kerron, että eniten maalaan ihan omilla sormillani ja kämmenilläni. Sormilla saan maalattua pikkutarkimmat kohdat, tai sitten oikein pienellä pensselillä. Käytän myös palettiveitsiä, lastoja, sieniä, harjoja, riepuja... Pesen kyllä käsiäni, mutta aina niis on maalia. Toisinaan nolottaa, kun kädet ovat, kuin autopuolen äijillä....
Ja koska maalailen usein pitkin päivää, en malta vaihtaa aina maalausvaatteita. Siksi ei pidä ihmetellä, että myös vaatteissani on maaliroiskeita.
 
 
 
 

 
Tästä on tulossa ketun ja peikon ystävyystaulu. Tämä on siis keskeneräinen. Ajattelin, että maalaan tästä taulusta sumuisen kesäyön, mutta yksi lapsistani sanoi, että näyttää, että siinä on kevättalvi.
 
 
 
Tänä aamuna tulin niin hyvälle tuulelle, kun sain sähköpostissa kuvan eräästä kodista, johon oli hankittu tauluni. Se näyttää niin hyvin sopivan sinne.
 
 
 
 
 
Tässä taulusta lähikuva. Koko 89x116cm

Arvonnan voittajat ovat...

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille. Empä ois arvannut, että näin moni osallistuu! Aion järjestää arvontoja muulloinkin. Katsos, kun tulee olo, ettei osaa mitään, niin voi näin kerjätä kehuja, kjäh, kjäh;)  Ja saa uusia maalausideoita ja uutta virtaa ja ohan se muutenkin mukavaa.
 
Ensiksi tulostin kaikki kommentit ja tyttöni leikkasi ne arpalipukkeiksi ja toinen tyttö toimi onnettarena.
 
Eka palkinnon saa nimimerkki: -mm-, ( joka kertoi tyttönsä innostuneen maalaamaan katsellessaan taidettani)
 
Toka palkinnon saa nimimerkki: Anri
 
Lähettäisittekö minulle yhteystietonne, niin laitan palkinnot postiin. keltainenkeinutuoli@anvianet.fi
 
 

Taulujen ja tenavien kanssa kylässä

Minulla on ystävä, joka harrastaa sisustamista. Hän pitää myös harrastuksestaan blogia Metsolassa. Kävin maanantaina hänen luonaan taulupinon ja tenavalauman kanssa. Taulut kävivät sovitteella ja osa jäi pidemmäksikin aikaan tuumaukseen, jotta jäävätkö ne seinille vai lähtevätkö näyttelyihin.


Tässä jokunen kuva taulujen sommittelusta.



Oisko se tämä...?
 
...vai tämä...?
 
 
 
 
                                                           ...tämä se taitaa olla!


tässä vois laulella myrskyn tahtiin...
 
 
...ja tästä sais aurinkoenergiaa
 
 
 

Mekot ja mustarastas



Ilkan jutun jälkeen joku ihana ihminen lähetti meid kaksostytöille itse tekemänsä mekot. Silloin kirjoitin siitä blogiin ja lupasin laittaa kuvat. Nyt vasta sain kuvat otettua. Iso kiitos näistä. Ovat kuin tehty meidän likoille!

Ja arvonta on edelleen käynnissä ja se kannatti järjestää. Ajattelin niin, että heikkoina hetkinä lueskelen arvontaan osallistujien kommentteja ja saan niistä uutta virtaa:) Olen löytänyt tätä kautta myös mielenkiintoisia blogeja.

Aurinko on näyttäytynyt muutamana päivänä ja tuonut aavistuksen keväästä.

 
 
 
 
 
Pian laitan postauksen eiliseltä taulujen mallauskeikalta....

Elämänpuro


Joskus useampi kuukausi sitten, joku anonyymi kommentoija haastoi tekemään taulun solisevasta elämänpurosta. Aihe on kytenyt mielessäni kauan ja olen tätä jonkin aikaa tehnyt. Nyt se on siinä mallissa, että voin julkaista sen täällä, mutta edelleen mietin, että vedänkö johonkin vielä poltetun oranssin tai kirkkaan keltaisen värejä.... Yleensä se selviää, kun taulua katselee joitakin päiviä tai viikkoja. Silmä sanoo, että mitä taulu vielä vaatii vai vaatiiko enää mitään.

Taulun koko 50x100cm

IdeaNalle

IdeaNalle on Seinäjoen Prismassa oleva lahjatavaraliike. Sieltä saa esim. ihania ristiäislahjoja, rippilahjoja, tupaantuliaislahjoja.... ja tietysti kortteja. Joulun aikaan siellä myytiin joulukorttejani. Nyt siellä on myynnissä onnittelukorttejani melkein jokaista lajia.

Käykääpä katselemassa ja ostoksilla


IdeaNallen sivuille tästä




ARVONTA :)

Syön sanani (taas) ja järjestän arvonnan, vaikken ole aikonut. Syy on se, että kerjään menetettyjä kommentteja. Huomasin nimittäin eilen, että jostain syystä minulla on ollut pitkän aikaa joku asetus päällä, jottei juttujani tai kuviahan mulla pääasiassa on, voi kommentoida. Useamman tunnin etsin syytä, ennen kuin löysin napin, mitä piti painaa, jotta kommentit sallitaan.

En toki ole koskaan kerännyt hurjia kommenttimääriä, eikä se ole tarkoituskaan, vaikka kommentit ilahduttavatkin. Nyt on sillä saralla ollut erityisen hiljaista. Olen saanut kuitenkin paljon palautetta sähköpostiini ja ajatellut vain, että ihmiset eivät ujouttaan kommentoi julkiselle seinälle. Syy saattaakin olla siinä, ettei ole ollut kommentointi päällä.

Nyt siis oikein kerjään kommentteja. Kiitos! Kommentoi jotain, vaikka vain hymymerkillä, niin olet mukana arvonnassa. Arvonta suoritetaan sunnuntaina 26.1 ja voittaja julkaistaan täällä.
Arvonnassa on kaksi palkintoa.

Eka palkinto on tämä pieni enkelitaulu ja 20 postikorttia













Toka palkinto on 20 postikorttia


















Pariisi

 
 
Tässä siis samasta taulusta kaksi kuvaa. Alemmassa on taulun tilaajan toiveesta vähän enemmän elämää.  Itsekin mietin aiemmin laittavani siihen enemmän ihmisiä, mutta päädyin sijoittamaan niitä vain kujan päähän. Nyt niitä on muutama myös alkupäässä. Ehkä niitä on nyt hyvä määrä. Kadulla on eloa, mutta levollinen tunnelma säilyy.
Tästä on tulossa kolmen taulun kokonaisuus. Kaksi muuta taulua ovat vielä vähän vaiheessa, joten en laita niistä vielä kuvia.
 
Tätä kokonaisuutta on ollut aivan ihana maalata. Olen ihan uppoutunut tähän työhön ja tunnelmaan. Aivan, kuin olisin itse par aikaa matkalla, kävelisin kujilla ja ehdottaisin kahvilaa, kunnes olen havahtunut huutoon;" Pyyyyhkimään! "
 
 
 
 
Taulun koko 70x120, vierelle tulee kaksi 30x40 taulua allekkain
 

Nemo

Nemo

 
 
Sain joulua ennen tilaustyön koirasta lumihangella. Sähköpostiini tuli söpöstä koirasta kuva, jonka mukaan maalaus tuli tehdä. Jokunen tuskanhikipisara tais valua, kun tätä tein. Tämä on ensimmäinen tauluni koirasta. Tai olenhan minä joskus jotain koiran siluetteja maalannut. Lapsetkin jännittivät, että osaakohan äiti maalata koiraa, kun ääneen tämän työn äärellä tupisin, että ompa vaikeaa maalata tummaa koiraa edestäpäin.Vaikka ite sanonkin, niin lopputulokseen olen tyytyväinen. Joulun alla sitten jännitin, että mitä koiran omistaja siitä sanoo. Helpotus oli suuri, kun sain häneltä positiivista viestiä ja saanen maalata hänen toisenkin koiransa kuvan myöhemmin...

Työn alla ovat nyt tilaustyöt: Pariisitaulut 3kpl ja vauvanhoitotilan taulu. Niistä kuvia sitten, kun ovat siinä mallissa, että kehtaan tänne laittaa.

Taulua tapaamassa

Sain kutsun tulla katsomaan ja kuvaamaan taulua, jonka maalasin viime keväänä. Samalla sain hyvän tekosyyn käydä kylässä pikkuipanoiden kanssa keskellä päivää. Olipa mukavaa!

Olen taulun omistajien kanssa samaa mieltä, että taulu sopii tosi hyvin siihen kotiin, sille seinälle, siihen sisustukseen ja niille ihmisille.  Tulipa onnellinen olo.

 

Lumen toivossa


                                                       Tulispa lunta lakeuksille...

ja tulispa koko Suomeen...


Muutama vuosi sitten oli musta joulu. Maalasimme lasten kanssa ikkunoihin lumiset maisemat ja laitoimme pieniä pumpulipalloja lankaan ja niitä ikkunaan, niin kuin lapsena ruukattiin tehdä. Sammutimme valot, niin näytti melkein jouluiselta. Minulla on kuvia aattopäivän kävelyretkeltä. Niistä näkee, miten nurmikko vihersi ja aurinko paistoi kirkkaasti. Joulupukit ajelivat ohitse ja vilkuttivat meille. Oli hämmentävä olo, mutta jouluiloa se ei sentään vienyt. 

Jouluenkeleitä

 
Kaksi vanhinta tytärtäni olivat myymässä taulujani ja omia leivonnaisiaan Maalaismarkkinoilla Seinäjoen Torikeskuksessa. Kauppa kävi hyvin ja uusia taulutilauksiakin on jo ehtinyt tulla. Kiitos:)!

(tästä tyttöjen leivontablogiin)

Kokkolan Vanhan ajan markkinoilla ystäväni myi joululeivonnaisiaan ja ihania käsitöitään, sekä taulujani. Sielläkin oli jonkin verran taulukauppoja käyty. Huippua. Kiitos:)!

Ajatella; minun ei tarvinnut mennä seisoskelemaan taulujeni taakse, vaan toiset hoitivat sen puolestani. Vaikken muuten ole ujo, niin tässä asiassa olen. Mielenkiinnolla kuuntelin markkinoiden jälkeen, kun nämä kolme torimyyjää kertoivat, mitä olivat asiakkaiden kanssa jutelleet ja mitä kommentteja tauluista oli tullut. Tuli tunne, että olisinpa ollut itsekin mukana. Eräs asiakas oli jopa kirjoittanut kirjeen tyttöjeni mukana minulle. Mikä mahtava yllätys!






Sisustus room 2 liike avasi vihdoinkin ovensa.
Siellä on muutama tauluni somisteena ja myynnissä.

Kuvia täällä liikkeestä ja tauluista


Terveisiä myrskystä

                                                    Myrsky-taulu

Takana huonosti nukuttu yö. Seija-myrsky se siellä riehui. Meteli oli yhtä kovaa, kuin ukkosella. Rätinää, pauketta, rapinaa ja kolketta. Lapsetkin heräsivät yksi toisensa perästä ja pienimmät hiippailivat meidän viereen. Tämä on todella harvinaista, sillä ovat niin sikeäunista sakkia. Katselin keskellä yötä pihalle, miten männyt huojuivat alhaalta asti. Mietin, että mikähän niistä mahtanee kaatua ensimmäisenä. Yhtään puuta kai ei pihaltamme kuitenkaan kaatunut. Lasten koulun pihasta oli pari isoa mäntyä mennyt nurin. Ainoat tuhot meillä taisivat olla pitkin pihamaata lennelleet pulkat (niistä lähtee melkoinen meteli) ja katkeilleet puiden oksat.

Jouluaskareita ja joulumarkkinoita

 
 
Ehkä eka kerran elämässäni minulla on joulukiireitä.
Niin kuin kai melkein kaikki, minäkin rakastan joulua. Jouluvalmistelut aloitan aina hyvissä ajoin. Minun valmisteluni eivät tarkoita joulusiivoja, sillä meillä tehdään vain ihan tavallinen viikkosiivous jouluksi. Jouluvamistelut tarkoittavat minulle fiilistelyä, joululaulujen kuuntelua, jouluvaloja, suklaata, joulutaulujen maalaamista, askartelua lasten kanssa, kinuskin keittelyä ja uusien leivontareseptien kokeiluja....

Tämän jouluna aikaan muu fiilistely on jäänyt vähemmälle ja maalaus enemmälle huomiolle. Mukavia joulukiireitä siis. Olen tehnyt tilaustöitä valmiiksi ja enkelitauluja joulumarkkinoille.

Ensi lauantaina 14.12 enkeleitä myynnissä Seinäjoen Torikeskuksessa Maalaismarkkinoilla klo 10-16 ja samana päivänä Kokkolassa Vanhan ajan joulumarkkinoilla Kotiseutumuseolla.


Korttitilaukset ilman postituskuluja

Jouluun asti saat tilata kaikkia korttejani ilman postituskuluja. Tilaukset sähköpostilla:keltainenkeinutuoli@anvianet.fi





Taulujani Tuurissa

Tuurissa, Keskisen kyläkaupassa on Matti V Toivolalla galleria, joka myy laadukasta, kotimaista taidetta. Siellä on nyt myynnissä myös minun taulujani. Galleria on yllättävän iso. Läheskään kaikki taulut eivät näy käytävälle. Siellä on paljon ja monenlaisia tauluja. Sari Haapaniemen työt ovat eniten minun makuuni. Niitä siellä on monta.

Gallerian facebooksivuille tästä   ja tässä Ilkan juttu yrittäjästä