Lauantaina kävin pystyttämässä kolmen tyttöni kanssa näyttelyn Kuortaneen kirjastoon. Samalla muistelimme Kuortaneaikaa. Siitä on n. 10 vuotta, kun muutimme Oulusta Kuortaneelle ja asuimme siellä kaksi vuotta.
Muistin, että juuri täällä kirjastossa toisiksi vanhin tyttäremme oppi aikoinaan lukemaan: " Lukeeko tuossa, että naisten vessa?" Muistelimme yhdessä, että Ouluelämän jälkeen tuntui eksoottiselta, että kun kirjaston ovesta astui ulos, niin kuului, että MUUU! Lehmät tervehtivät iloisesti. Muistelimme silloista kotipaikkaamme, joka oli lakkautetun kyläkoulun talonmiehen asunto, isolla pihalla, järvi- ja peltomaisemalla varustettu.
Ei kommentteja
Kiitos kommentistasi!