keskiviikkona, kesäkuuta 25, 2014

Päivä Loma-asuntomessuilla


Loma-asuntomessut  Kalajoella 23.6 - 6.7. 2014




Olin avajaispäivän Loma-asuntomessuilla esittelemässä kohdetta nro 8, Joutsenlampi. Messuilla oli  paljon porukkaa heti aamusta ja sitä riitti koko päiväksi. Ihan tasaisena jonona ihmiset kiertelivät kohteita. Onhan Kalajoki aika keskeisellä paikalla, kasitien varressa. Kalajoella riittää aktiviteettiä kaiken ikäsille, joten samalla reissulla voi golfata, riehua vesipuistossa, rentoutua rannalla jne. Ilma oli maanantaina aurinkoinen, mutta tuulinen.

Olen aiemmin kertonut Joutsenlammen taulun tarinaa Täällä.
Tässä kohteessa on kuusi tauluani.

Joutsenlammen tiedot täällä


Kalajoki luottaa matkailuun

Heikki Ulvin lasiteos pääsee oikeuksiinsa iltapäivän auringossa.

                                       

Vaskisepät ovat tämän kohteen päänäytteelleasettaja. He ovat tehneet Joutsenlampitalon katon.
 
Ehdin kurkata muutamaan muuhunkin loma-asuntoon. Mielenkiintoisia sisustuksia ja rakennusratkaisuja. Alueelta löytyy valtavan suuria talomaisia asuntoja ja perinteisempiä mökkejä. Messut kiinnostavat varmasti kaikkia rakentajia ja sisustajia. Kävin tutustumassa (valitettavasti ilman kameraa) mm. Opiskelijoiden sisustamaan Villa Kalajoki, josta Täyttä elämää blogin Hannele on blogissaan kertonut.
 
 






tiistaina, kesäkuuta 24, 2014

Arvonta suoritettu






Lumilasten 30 e:n lahjakortin voitti nimimerkki an sku. Onnea! Laitatko vaikka sähköpostia minulle, niin saan toimitettua palkintosi.

Kiitos kaikille osallistujille!

tiistaina, kesäkuuta 17, 2014

ARVONTA: Lumilasten lahjakortti

Arvotaan 30e:n lahjakortti Lumilapsille.
 
Arvonnan säännöt: Olet mukana arvonnassa yhdellä arvalla, kun kommentoit tähän jotain.
Olet mukana kahdella arvalla, kun tykkäät Keltaisesta keinutuolista Facebookissa ja kommentoit tähän jotain. Kommentoi, oletko mukana yhdellä vai kahdella arvalla. Anonyymit, muistakaa jättää nimimerkki.
 
Arvonta suoritetaan tiistaina 24.6.
 
Lumilapset on persoonallisten ja laadukkaiden lastenvaatteiden ja -tuotteiden verkkokauppa. Lumilapsilla on myynnissä taulujani Lelut ja sisustus osastolla.
 
 
 




Tämä tyttönen kulkee päivät kananpoika kainalossaan. Hän esittelee sille pihamaan kukkia ja muita eläimiä: " kato, siinä on possu". Tyttösen vaatteet Lumilapsilta:  tunika Jenni JJ:N ja  ja pipo Nopsupopsun. Molemmat hyvälaatuisia, moneen kertaan pestyjä vaatteita. Näyttää siltä, että myös kesällä tarvitaan välillä pipoa.



Pipopäät metrossa
 
Piporivistö sai Helsingissä huomiota. Muutama tulikin kysymään, että mistä näitä pipoja saa.


Samanikäisten serkusten tapaaminen. Ujostuttaahan tuo. Jotkut näistä kuvista ovat olleet blogissani aiemminkin, mutta laitetaan nyt uudestaan, kun näitä kauniita pipoja esitellään.

Keski-ikä kukkii

Olen tullut keski-ikäiseksi. Huomaan sen vähintäänkin parista seikasta. Ensinnäkin, tunnen nostalgiaa lapsuudessa käytettyjä astioita kohtaan. En ole koskaan keräillyt mitään astiastoja. Olen keräillyt niiden sijaan mieleeni maisemia ja sen sellaista. En sentään ala astiasarjoja keräilemään, mutta kirpparilla tuli vastaan lautasia, joista lapsena syötiin keitot ja puurot. Ostin ne, vaikka ovat mustavalkoisia. Lapsuuskodissa ne olivat ne olivat sinivalkoisia. En melkein raaskisi ottaa niitä käyttöön, mutta olisi tyhmää kerätä astioita kaappiin vain oleskelemaan.

 
 
 
 
Ja eikö keski-iässä ruukata innostua samoista asioista, kuin omat vanhempansa aikoinaan? Aiemmin naureskelimme äidillemme, joka ei ole koskaan kyllästynyt kuvaamaan auringonlaskuja ja kukkia. Meillä on satoja, ehkä tuhansia kuvia auringonlaskuista ja lähikuvia kukkasista. Isänikin kuvasi auringonlaskuja (ei ehkä yhtä innokkaasti enää?). Heillä oli tapana ottaa kaveripariskunnan kanssa nopeita lähtöjä merenrantaan aina, kun aurinko oli komeasti laskemassa. Miten minäkin olen hivuttanut huomaamattani kameran tai kännykän linssin kohti kukkia ja auringonlaskujakin...
 
 
 
 
 
 
 
Kukkia tulee kuvattua, koska ne ovat niin kauniita, eivät lainkaan arkisia. Olen kuvannut kukkia sekä ulkona, että sisällä. Saan kukkia joka päivä. Se ei johdu romanttisesta miehestäni, vaan siitä, että meillä on monta kukanpoimintaiässä olevaa lasta. Kaapin päälliset, hyllyn päälliset, pöydän päädyt notkuvat kukkasista. Joku on poiminut vahingossa jotain kukkapenkistäkin, mutta se ei ole ihme. Ne ovat ruohimatta, voi olla vaikeaa erottaa, missä on nurmikkoa, missä äidin kukkamaa.





 


 



Kukkia en ole vielä maalannut, mutta eipä sitä tiedä, vaikka maalaisin. Järvikankaan Aira, Airan taiteesta soitti, jokin aika sitten,  että hän on saanut isoja talupohjia. Riensin välittömästi hakemaan. Olen maalaillut tällaista taulua, joka on vielä vähän kesken (siksi kuvassa ei näy koko taulu). Taulun koko 120x150cm

 
 
 
 
 
 
 

 
 
Melkein kaikki kukkakuvat ovat Lapuan matkailupuutarhalta. Ihana paikka, jossa tulee käytyä joka kesä useamman kerran. Käytämme siellä usein kesävieraitammekin. Kukkien ja muiden kasvien lisäksi siellä on joka kesä joitain eläimiä. Tänä kesänä pupuäiti ja kahdeksan ihanaa pupuvauvaa sekä pari lammasta ja niiden karitsoita sekä kanoja.

 

 



lauantaina, kesäkuuta 14, 2014

Kesäpäiviä

 
Tämän kuvan sain sähköpostilla yks päivä. Tosi kiva saada kuva taulusta, kun se on päässyt seinälle!
 
Tänään haettiin myös iso taulu. Ensin sen punainen oli väärää punaista väärinkäsityksen vuoksi ja nyt se on oikeaa sävyä. Aika usein näissä tilaustöissä tulee muutoksia. En aina tilatessa käsitä, mitä tilaaja haluaa tai kun tilaaja näkee taulun, niin siinä on joku juttu, jonka hän haluaa toisin. Haluan kuunnella asiakasta ja toteuttaa hänen toiveitaan. Olen kutenkin saanut ja vaatinutkin aina taiteilijan vapauden, eli sen, että työ pitää näyttää minun mielestäni taiteellisesti hyvältä. Sommittelu ja tasapainoinen työ ovat minulle tärkeitä. Maalauksen pitää tuntua "omalta":)
 
Valokuvassa ei taulu pääse oikeuksiinsa, sillä siinä ei näy sen pinta, jossa on struktuuria. Unohdin ottaa lähikuvia ja muutenkin parempia kuvia tästä.



 
Jännitän luovuttaa taulun ostajalleen joka kerta. Mutta nautin ihmisten kohtaamisesta. Miten upeisiin ihmisiin olenkaan törmännyt viime aikoina. Jonkun kanssa olemme kiertäneet taulunhakureissulla koko pihan eläimet, toisen kanssa jutelleet elämästämme ja kolmannen kanssa toivotelleet pikaisesti hyvää kesää. Kaikki mukavia kohtaamisia!
 
 


Tämä on vähän epätarkka kuva. Kännykällä lähetetty. Kuitenkin olellinen näkyy. Mielestäni taulu sopii tähän kotiin, tälle seinälle. Tilaajat toivoivat tauluun pohjalaista lakeutta, lapsia leikkimässä ja ehkä jotain eläimiäkin. Väriksi he toivoivat maanläheisiä värejä, harmaan sävyjä, valkeaa ja mustaa ja ripaus turkoosia ja keltaista. Kävin katsomassa tässä kodissa etukäteen taulun paikan ja kodin värejä. Halusin tuoda tauluun huolettoman kesäpäivän tunnelman. Tunnelman lasten huolettomista leikeistä ja huolettomista mielistä.
 
 
On ollut hauska lukea blogeista juttua asuntomessuista niistä kohteista, joissa taulujani on.
 
Aarteita blogissa oli juttua messukohteesta. Kuvissa vilahtavat minunkin taulut.
Life and Decorating blogissa on jo toinen juttu kohteesta, jossa on taulujani.
 
ps. Eilen olin suunnittelemassa Seinäjoen Art &Desing Week- tapahtumaa SADW. Siitä erillinen postaus myöhemmin.

 
 

perjantaina, kesäkuuta 06, 2014

Kiitän kirkkaudesta päivän


Olen viettänyt alottajaisiltoja ja lopettajaisiltoja. Aloitellut siis uusia tauluja ja viimeistellyt toisia.


 

Tässä yksityiskohtia taulusta, joka on vielä keskeneräinen. Taulu saa tunnelmansa vaaleista kesäöistä.

Taulu sai ajatuksensa Lapin lasten laulusta (en nyt muista, kenen runoilijan sanoittama)

..."Kiitän kirkkaudesta päivän loiston, kiitoksen annan suven valkeoista öistä..."
 

Olen saanut mahtavia tilaustöitä. Olen niistä valtavan kiitollinen! Saan opetella piirtämään tai maalaamaan uusia aiheita, joita en olisi ehkä tullut maalanneeksi koskaan ilman kehotusta. Viime joulunaikaan maalailin koiraa monta viikkoa. Mielestäni taulusta tuli onnistunut (Täällä) .Tänä keväänä puolestaan olen opetellut maalaamaan hevosia.

 



 
 Tässä vaiheessa tämä taulu on nyt. Se ei ole vielä ihan valmis. Alan epäillä, että opin maalaamaan vielä muotokuviakin. Omia lapsiani olen katsonut niin kauan, että osaan heidän piirteensä jo tavallaan ulkoa, joten maalaamistani lapsista tulee usein vahingossa lasteni näköisiä. Luulen kuitenkin, ettei kärsivällisyyteni kuitenkaan tule kasvamaan niin paljoa, että alkaisin muotokuvia maalaamaan. Se on niin ylitarkkaa työtä. Pienen pieni harhainen pensselin veto muuttaa nenän pystystä lättänäksi.
 
 
ps. Ystäväni Riden  Metsolan kannel blogissa taidenäyttelyni
 
 
 
 
 
 
 

maanantaina, kesäkuuta 02, 2014

...jäi kauas taakse talvemme yö...

 
 
 
 
Loma! Miehellä ja lapsilla siis. Tavallaan minullakin, koska en minä osaa maalausta työnäkään ajatella. Kesä tuoksuu ja soi!
 
Olemme saaneet olla juhlistamassa kaksia liikuttavan kauniita häitä. Eilen juhlimme kolmia lakkiaisia. Tätä laulua kuuntelimme autossa monta kertaa matkalla häihin ja lauloimme mukana. Se on jäänyt soimaan ja laulattaa kaiken aikaa muitakin, kuin minua. (Aion aloittaa tällä viikolla taulua tämän laulun tunnelmasta.)
 
Murheesi suista, ilmasta puista,
soi riemuvirsi, tuoksuu jo maa.
Kas virta vielä tanssiipi tiellä,
Päin merta mennen noin vaahtoa. 
Nyt rintaraukka riemusta lyö
jäi kauas taakse talvemme yö.
Murheesi suista, ilmasta puista,
soi riemuvirsi tuoksuu jo maa.
 
Muistoissa mulla, myös ehkä sulla 
lie musta häivä, kaik' unholaan. 
Loukkoon jo huolet pois varjopuolet,
aurinko armas luo loistoaan.
Nuoruutta soipi viidat ja haat,
nuoruutta niistä itsekin saat.
Siis riemumiellä laula sä tiellä
- nuoruus on suurin lahjoista maan.
  (Martti Korpilahti) 
 
 
 
 
 
Olen maalaamassa nyt tilaustyötä, joka on tullut Elinan, Sisustus Room2.n kautta Tätä työ ei ole vielä ihan valmis, mutta aika hyvällä mallilla jo.